Ismo Manninen tekee design-keittiöiden rajakauppaa Norjaan

Ismo Manninen on 61-vuotias karigasniemeläinen yrittäjä. Perheeseen kuuluvat vaimo Terttu sekä kaksi aikuista tytärtä, jotka ovat jo lähteneet maailmalle. Manniset muuttivat Karigasniemelle vuonna 2001. Alun perin Rovaniemeltä lähtöisin oleva Ismo ja Ranualta kotoisin oleva Terttu asuivat ennen Utsjoelle tuloa Tampereella ja Kotkassa, jossa Ismo toimi tuolloin Sotka-keittiöiden markkinointipäällikkönä.

Mikä toi pariskunnan Utsjoelle? – No itse olen aina tykännyt olla täällä pohjoisessa, aikoinaan kuljin Tenolla paljon kalassa isän kanssa. Se oli jonkunlainen kesän kohokohta päästä tänne aina kalastelemaan, Ismo aloittaa.

Paitsi kalastusreissut myös työkuviot vaikuttivat siihen, että pohjoinen kutsui yhä vahvemmin:  – Olen kaikkiaan 40 vuotta toiminut kalustealalla. Rovaniemellä oli tämäntyyppinen tuotantolaitos 1980-luvun lopulla, ja jo silloin myytiin tänne seudulle ensimmäisiä keittiöitä rautakauppojen kautta, Ismo selventää.

Valmiiden keittiöiden pohjoiseen tuomisen ohessa alkoi itää ajatus siitä, jos keittiöt valmistaisikin itse pohjoisessa. – Sotka-keittiönä startattiin täällä Utsjoella. Haluttiin tehdä oma tuote mahdollisimman hyvistä materiaaleista. Kyllähän siinä muutosvaiheessa meni monta vuotta, ja samalla opeteltiin taloushallintoa, rahaliikennettä Norjasta ja rajakaupan käytänteitä, Ismo kertoo.

Keittiöitä Norjan markkinoille

Nykyisin Karigaskeittiöt Oy tekee design-keittiöitä ja tavallisia keittiöitä etupäässä Norjan markkinoille. Kysyntää on, ja Finnmark liiketoiminta-alueena saa Ismolta muutenkin kannustusta. – Finnmarkin alueella on noin 80 000 ihmistä. 250 kilometrin säteellä on paljon maksukykyisiä ihmisiä, jotka ostavat tuotteitamme ja voisivat olla kiinnostuneita muistakin vientituotteista Suomen puolelta. Vahvin talousalueemme on Hammerfest, mutta tavaraa menee myös Altaan, Kautokeinoon, Tanaan, Vesisaareen ja Kirkkoniemeen. Kysyntää on, meilläkin menee kolme keittiötä viikossa, Ismo toteaa tyytyväisenä.

Toki rajakauppaan liittyy myös omat haasteensa. – Pitkät välimatkat syövät katetta, vaikka bisnes muutoin tuottavaa onkin. Sääolosuhteet ja tiestön tila vaikuttavat toimituksiin, mutta myös asenteisiin; on totuttu niiden asettamiin haasteisiin, ja jaksetaan odottaa toimitusta. Lisäksi hyvää norjankielentaitoista kenttämyyjää on todella vaikeaa löytää, Ismo huokaisee.

Karigaskeittöt työllistää tällä hetkellä seitsemän henkilöä. Miten helppoa tai vaikeaa työntekijöiden rekrytointi yleisesti ottaen on ollut? – On haastavaa saada työntekijää, joka tuntee kalustebisneksen, haluaa asua täällä ja olisi vielä norjankielentaitoinen. Kohtalaisen hyvin olemme kuitenkin saaneet rekrytoitua, mutta jonkun verran vaihtuvuutta henkilöstössä on ollut.

Entä oliko Norjan markkinoille helppo mennä? – Kyllähän tämä kalustebisneksen teko Norjaan on ollut tietynlaista aaltoliikettä. Paljon on opittu asioita kantapään kautta parinkymmenen vuoden aikana. Mitä kannattaa tehdä, miten logistiikka toimii ja niin edelleen. Kysyntää tuotteille kuitenkin on hyvin, ja ihmiset eli asiakkaat siellä ovat samantyyppisiä kuin täällä. Kieliongelma on suurin haaste, mutta onneksi meillä on norjankielentaitoisia henkilöitä töissä, mikä on auttanut todella paljon, Ismo painottaa.

Utsjoella on leppoisampi tahti kuin muualla

Utsjoella on nyt vierähtänyt yli 20 vuotta. Miten perhe täällä on viihtynyt ja miten elämä muuttui Utsjoelle muuton jälkeen? – Muuttuihan se! Alkuaikoina päällimmäisenä oli tietysti huoli taloudesta, kun oli vielä epävarmuus siitä, minkä päälle täällä hyppää. Mutta elämänmeno täällä on rauhallisempaa, tahti on leppoisampi kuin muualla. Täällä ei myöskään ole rikollisuutta, on turvallista ja täällä on hyvä kasvattaa lapsia, Ismo summaa ja jatkaa: – Utsjoki on hyvä paikka asua sellaiselle, joka tykkää olla paljon luonnossa. Täällä on puhdasta, ja harrastukset ovat lähellä.

Oliko Utsjoelle helppo asettua? – Asettumista helpotti paljon se, että seutu oli minulle ennestään tuttua kalastusreissujen ansiosta. Myös kauppamiehenä olin kulkenut täällä jonkun verran, minut tavallaan tunnettiin jo jollain lailla täällä. Vaimoni on lisäksi aktiivinen kyläyhdistysihminen, ja olemme esimerkiksi alusta asti olleet mukana luomassa kaikenlaisia tapahtumia täällä. Tämä kaikki rakensi tavallaan valmiiksi sellaista tietynlaista tartuntapintaa meidän ja paikkakuntalaisten välille, Ismo avaa.

Millainen paikka Utsjoki sitten on yrittäjälle? Mitä haasteita yrittäjä Utsjoella kohtaa? – Kunta on sillä tavalla uniikki, ettei oikein ole kokemusta, näkemystä tai historiaa yrittämiselle. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Rajakauppaahan täällä on tehty paljon, mutta vientiyrityksiä täällä ei ole meitä lukuunottamatta, ja mielestäni sitä tulisi kehittää, Ismo toteaa.

– Asuntopula on yksi haaste, ensin on pitänyt puuhastella omillekin työntekijöille asunnot ja tehdä muuta pohjatyötä.

Samaan hengenvetoon Ismo kuitenkin intoutuu luettelemaan paikkakunnan yrittäjyyttä tukevia vahvuuksia: – Yhteisöllisyys on täällä vahva. Välittämistä löytyy, ja ilmapiiri ja ihmiset ovat aitoja ja rentoja.

Yrittäjyyden kehittämiseksi on tehty toimenpiteitä

Utsjoen kunnassa on kuluneen vuoden aikana tehty paljon toimenpiteitä kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi ja yrittäjyyden tukemiseksi. Ismokin on nämä huomioinut. – Kunnassa on koetettu luoda hyvää pohjaa yrittäjyydelle, on järjestetty yritysfoorumeita ja yrittäjätapaamisia jne. Vaikka yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen on täällä Utsjoella hidasta, niin pikkuhiljaa kuitenkin on opittu olemaan yhdessä ja tekemään asioita yhdessä.

Kolmen kuntakeskuksen, Karigasniemen, Utsjoen ja Nuorgamin, kehittäminen ja ylläpito on kuitenkin pienelle kunnalle haasteellista. Resurssit ovat pienet, ja visioita on vaikea luoda. – Kyllä matkailu on ainoa mahdollisuus kasvaa. Lisäksi tuleva Lohikeskus voisi tuoda uutta potkua ja työpaikkojakin, Ismo pohtii.

Entä millaisin miettein yrittäjä itse katsoo tulevaisuuteen? – Viime syksynä lähti pitkäaikainen ja toiminnan jatkajaksi ajateltu yhtiökumppani, mikä pisti suunnitelmat aivan uusiksi ja vaikutti paljon yrityksen toimintaan taloudellisestikin. On ollut fyysisesti ja psyykkisesti todella raskasta päästä jaloilleen yllättävästä muutoksesta. Nyt koitetaan saada yritys taas iskukuntoon ja uusia työntekijöitä töihin. Mielessä on päästä eläkkeelle muutaman vuoden kuluessa.

Jatkajan löytyminen on toiveissa

– Kyllä sitä kaipaa jo vapaa-aikaa ilman omantunnontuskia, Ismo naurahtaa ja jatkaa: – Viikonloppuisinkin ajatukset tahtoo pyöriä yrityksen asioissa. Kun tällaiseen hommaan ryhtyy, se vaatii sitoutumista ja vain sitoutumisen myötä tämä on tuottanutkin. Yritys on tuonut tietyn vakauden elämään ja työllistänyt muitakin, Ismo toteaa tyytyväisenä. – Uskon, että tämä yritys säilyy ja jatkaja löytyy.

– Vaimon kanssa on suunnitelmissa muuttaa tästä pienempiin tiloihin, mutta paikkakunnalta ei kuitenkaan lähdetä kokonaan pois.

Miksi Utsjoelle kannattaisi muidenkin muuttaa? Mikä täällä on ihan parasta? – Turvallisuus, toteaa Ismo vaivattomasti. – Kun löytyy sellaista sopivaa Lapin hulluutta, on tämä esimerkiksi etätyöntekijälle tosi hyvä paikka. Joitakin tuttuja on myös tullut tänne eläkepäiviä viettämään. Kyllä Utsjoella asuminen on antanut itselle erilaisen perspektiivin elämään ja asioihin. Täällä on tietynlaista aitoutta, mitä muualta on enää vaikeampaa löytää.

– Toki lohen palaamista jokeen moni odottaa ja niin odotan itsekin, Ismo huokaa.