Oikaisuvaatimus Laphan aluehallituksen päätökseen (248 §) Utsjoen kotisairaalan toiminnan keskeyttämisestä henkilöstövajeen vuoksi

//saamennos tulee sivuille heti, kun se saadaan kääntäjiltä//

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus on päättänyt 25.5.2026 (§ 248) keskeyttää Utsjoen kotisairaalan toiminnan ajalla 1.5.2026–31.8.2026. Päätöksen perusteena on esitetty Utsjoen kotisairaalan sairaanhoidon tiimin henkilöstövaje ja siitä aiheutuvat vaikeudet palvelun järjestämisessä.

Päätöksen mukaan Utsjoen sairaanhoidon tiimissä on kolme sairaanhoitajan toimea, jotka ovat tällä hetkellä avoimina. Asiakirjojen mukaan tehtävissä on kevään 2026 aikana työskennellyt määräaikaisia sairaanhoitajia, mutta viimeinen määräaikainen työsuhde on päättynyt toukokuussa. Päätöksessä todetaan, että avoimia toimia on ollut haettavana kahdessa rekrytoinnissa kevään 2026 aikana, mutta rekrytoinnit eivät ole johtaneet henkilöstön saatavuuden turvaamiseen.

Päätöksen mukaan kotisairaalatoiminnan keskeytyksen aikana palveluja pyritään turvaamaan muilla järjestelyillä. Lisäksi päätöksessä todetaan, että saamenkielisten palvelujen saatavuus pyritään turvaamaan hyödyntämällä Utsjoen vastaanottopalveluiden saamenkielisen sairaanhoitajan työpanosta sekä tarvittaessa Ivalossa saatavilla olevia saamenkielisiä palveluja ja tulkkausta.

Utsjoen kunta katsoo, että päätös perustuu puutteelliseen valmisteluun ja puutteellisiin vaikutusarviointeihin. Päätöksestä ei ilmene riittävällä tavalla, miten hyvinvointialue aikoo toteuttaa lakisääteisen järjestämisvastuunsa kotisairaalapalvelujen osalta keskeytysajan aikana, miten palvelujen saatavuus, saavutettavuus, potilasturvallisuus, kielelliset oikeudet ja yhdenvertaisuus turvataan tai millä perusteella kotisairaalatoiminnan keskeyttämistä voidaan pitää välttämättömänä ja oikeasuhtaisena toimenpiteenä.

Päätös perustuu puutteelliseen valmisteluun

Aluehallituksen päätöksestä ja sen perusteluista ei käy ilmi, millä konkreettisilla toimenpiteillä Lapin hyvinvointialue aikoo ratkaista Utsjoen kotisairaalan henkilöstövajeen. Päätöksessä todetaan ainoastaan, että avoimia toimia on ollut haettavana ja että rekrytointiyritykset eivät ole toistaiseksi tuottaneet tulosta, mutta siitä ei ilmene, millaisia lisätoimenpiteitä henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi on suunniteltu tai toteutettu. Päätöksessä ei myöskään arvioida, onko käytetty kaikkia käytettävissä olevia keinoja henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi tilanteessa, jossa kyse on lakisääteisen palvelun keskeyttämisestä.

Päätöksestä ei myöskään ilmene, mistä rekrytointivaikeudet tosiasiallisesti johtuvat tai onko niiden syitä selvitetty lainkaan. Asiakirjoista käy ilmi, että tehtävissä on kevään 2026 aikana työskennellyt määräaikaisia sairaanhoitajia, mutta päätöksessä ei kerrota, onko heille tarjottu mahdollisuutta jatkaa palvelussuhdetta, ovatko avoinna olleet tehtävät vakinaisia vai määräaikaisia tai millä tavoin henkilöstön pysyvyyttä on pyritty turvaamaan. Päätöksestä ei näin ollen ole mahdollista arvioida, johtuuko henkilöstövaje tosiasiallisesti työvoiman saatavuudesta vai hyvinvointialueen omista rekrytointi- ja henkilöstöpoliittisista ratkaisuista.

Päätöksestä ei myöskään ilmene, kuinka aktiivisesti rekrytointia aiotaan jatkaa keskeytysajan aikana eikä sitä, millä perusteella hyvinvointialue arvioi henkilöstötilanteen muuttuvan siten, että kotisairaalan toiminta voidaan käynnistää uudelleen 1.9.2026 alkaen. Keskeytykselle on asetettu päättymispäivä, mutta päätöksessä ei esitetä suunnitelmaa tai arviota siitä, miten toiminnan edellyttämä henkilöstöresurssi tuohon mennessä varmistetaan. Päätöksestä ei myöskään käy ilmi, onko keskeytyksen päättäminen ennen 31.8.2026 mahdollista siinä tapauksessa, että rekrytointi tuottaa tulosta ja tarvittava henkilöstö saadaan järjestettyä jo aiemmin.

Vaikka päätöksessä kuvataan eräitä korvaavia järjestelyjä palvelujen turvaamiseksi keskeytysajan aikana, siinä ei arvioida, olisiko kotisairaalapalvelujen supistamisen sijasta ollut käytettävissä muita vaihtoehtoja, joilla palvelutaso olisi voitu säilyttää paremmin. Asiakirjoissa ei tarkastella esimerkiksi sitä, olisiko kotisairaalapalveluja ollut mahdollista ylläpitää nykyistä laajemmin tilapäisillä henkilöstöjärjestelyillä, sisäisillä siirroilla, ostopalveluilla, yhteistyöllä muiden yksiköiden kanssa tai muilla ratkaisuilla. Päätöksestä puuttuu kokonaan vaihtoehtojen vertailu, eikä siinä perustella, miksi juuri kotisairaalan toiminnan keskeyttäminen on katsottu tilanteessa välttämättömäksi ratkaisuksi. Samalla puuttuu arvio vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutuksista palvelujen saatavuuteen, saavutettavuuteen ja potilasturvallisuuteen Utsjoella.

Päätöksestä ei myöskään ilmene, onko hyvinvointialue selvittänyt mahdollisuuksia järjestää palvelu hyödyntämällä henkilöstöresursseja joustavasti yli yksikkö- ja palvelurajojen. Asiakirjoista puuttuu arvio siitä, olisiko toiminnan jatkuvuus ollut mahdollista turvata tehtävien uudelleenjärjestelyillä, henkilöstön yhteiskäytöllä tai muilla organisatorisilla ratkaisuilla ennen palvelun keskeyttämiseen ryhtymistä. Tältä osin jää epäselväksi, onko henkilöstötilannetta tarkasteltu yksittäisen toimintayksikön näkökulmasta vai koko hyvinvointialueen käytettävissä olevien resurssien näkökulmasta.

Kun päätöksen perusteena on henkilöstövaje, olisi asianmukainen valmistelu edellyttänyt huomattavasti yksityiskohtaisempaa selvitystä henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tehdyistä ja suunnitelluista toimenpiteistä, rekrytointivaikeuksien syistä, vaihtoehtoisten toimintatapojen arvioinnista sekä siitä, millä perusteella hyvinvointialue arvioi kotisairaalatoiminnan voivan jatkua jälleen 1.9.2026 alkaen. Näiden tietojen puuttuessa jää epäselväksi, onko palvelun keskeyttäminen ollut välttämätön ja oikeasuhtainen toimenpide sekä onko aluehallituksella ollut käytettävissään riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi.

Hyvinvointialueen järjestämisvastuun toteutuminen jää epäselväksi

 Hyvinvointialueella on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 8 §:n mukainen järjestämisvastuu alueensa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Lain mukaan hyvinvointialueella on oltava riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata palvelujen järjestämisestä sekä huolehdittava asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa. Päätöksestä ei kuitenkaan ilmene, millä tavoin hyvinvointialue aikoo toteuttaa järjestämisvastuunsa tilanteessa, jossa Utsjoen kotisairaalan toiminta keskeytetään useiden kuukausien ajaksi henkilöstövajeen perusteella.

Päätöksessä todetaan ainoastaan, että osa palveluista turvataan poikkeusjärjestelyin ja että potilaita voidaan tarvittaessa ohjata Ivaloon. Päätöksestä ei kuitenkaan ilmene, onko hyvinvointialue arvioinut näiden järjestelyjen riittävyyttä suhteessa kotisairaalan nykyisiin asiakkaisiin tai muihin kuntalaisiin, jotka voisivat keskeytysajan aikana tarvita kotisairaalan palveluja. Päätöksestä puuttuu myös arvio siitä, täyttävätkö suunnitellut järjestelyt hyvinvointialueelle laissa asetetun velvollisuuden huolehtia palvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa.

Järjestämisvastuun sisältöä ja laajuutta korostaa se, että kotisairaanhoito ja kotisairaalahoito kuuluvat terveydenhuoltolain 3 § mukaisesti perusterveydenhuoltoon. Terveydenhuoltolain 25 § mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa asukkaiden kotisairaanhoito, ja kotisairaalahoito on laissa määritelty määräaikaiseksi tehostetuksi kotisairaanhoidoksi. Kotisairaalatoiminta ei siten ole hyvinvointialueen vapaaehtoinen tai harkinnanvarainen palvelu, vaan osa lakisääteistä perusterveydenhuollon palvelujärjestelmää.

Terveydenhuoltolain esitöiden (HE 90/2010 vp) mukaan kotisairaanhoidon ja kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa sairaanhoidon toteuttaminen potilaan omassa elin- ja asuinympäristössä sekä vähentää sairaalahoidon tarvetta. Esitöissä korostetaan erityisesti kotisairaalahoidon merkitystä muun muassa suonensisäistä lääkehoitoa tarvitsevien potilaiden, vaikeiden haavojen, palliatiivisen hoidon ja saattohoidon sekä ikääntyneiden palveluasumisen asiakkaiden hoidossa. Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa hoidon toteuttaminen kotona silloin, kun se on potilaan tilanteen kannalta tarkoituksenmukaista ja potilas haluaa saada hoidon kotiympäristössään.

Päätöksessä ei kuitenkaan arvioida, millaisia vaikutuksia kotisairaalatoiminnan keskeyttämisellä on niiden potilasryhmien asemaan, joiden hoito on tarkoitettu toteutettavaksi nimenomaan kotisairaalan palveluna. Päätöksestä ei myöskään ilmene, miten hyvinvointialue aikoo käytännössä turvata näiden potilaiden tarvitsemat perusterveydenhuollon palvelut keskeytysajan aikana tai millä perusteella suunniteltujen korvaavien järjestelyjen on arvioitu vastaavan kotisairaalatoiminnan tarjoamaa palvelutasoa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 4 §:n mukaan palvelut on järjestettävä sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisina kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Lisäksi palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti ja mahdollisuuksien mukaan lähellä asiakkaita, ja hyvinvointialueen on turvattava palvelujen saavutettavuus.

Hallituksen esityksen (HE 241/2020 vp) mukaan lähipalvelut ovat erityisen merkityksellisiä asiakkaille, jotka tarvitsevat palveluja usein, pitkäaikaisesti tai joiden on vaikea hakeutua etäällä sijaitseviin palveluihin. Hallituksen esityksessä korostetaan myös sitä, että pitkät välimatkat voivat olennaisesti heikentää palvelujen saavutettavuutta ja tosiasiallista mahdollisuutta käyttää palveluja.

Päätöksestä ei ilmene, että hyvinvointialue olisi arvioinut kotisairaalan keskeyttämisen vaikutuksia Utsjoen asukkaiden palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Päätöksessä ei tarkastella esimerkiksi sitä, miten palvelujen keskittäminen Ivaloon vaikuttaa niiden asiakkaiden asemaan, joiden mahdollisuudet matkustaa pitkiä välimatkoja ovat terveydentilan, toimintakyvyn tai elämäntilanteen vuoksi rajoittuneet. Päätöksestä puuttuu myös arvio siitä, miten keskeytys vaikuttaa paljon palveluja tarvitseviin asiakkaisiin, palliatiivisessa hoidossa oleviin potilaisiin sekä saattohoitoa tarvitseviin henkilöihin, joille kotona annettava hoito on usein keskeinen osa hoidon toteuttamista.

Utsjoen kunta muistuttaa lisäksi, että kunnassa ei käytännössä ole kotisairaalapalvelua korvaavia terveydenhuollon palveluja. Matka Utsjoen kirkonkylältä Ivalon terveyskeskukseen on noin 167 kilometriä ja Nuorgamista noin 220 kilometriä. Näin ollen palvelujen keskittämisen vaikutukset ovat Utsjoella olennaisesti suuremmat kuin niissä kunnissa, missä vaihtoehtoisia palveluita on tarjolla. Päätöksessä ei arvioida näiden poikkeuksellisen pitkien etäisyyksien vaikutuksia palvelujen tosiasialliseen saavutettavuuteen.

Päätöksessä ei myöskään arvioida vaikutuksia ensihoitopalveluihin. Utsjoen kunnassa toimii yksi ensihoitoyksikkö, joka vastaa koko kunnan alueen ensihoitovalmiudesta. Mikäli potilaita joudutaan kuljettamaan aikaisempaa enemmän Ivalon vuodeosastolle kotisairaalapalvelun puuttumisen vuoksi, sitoutuu ensihoitoyksikkö pitkiin kuljetuksiin kunnan ulkopuolelle. Päätöksessä ei ole arvioitu, miten tämä vaikuttaa ensihoidon saatavuuteen, vasteaikoihin tai valmiuteen vastata samanaikaisiin kiireellisiin tehtäviin Utsjoen alueella.

Päätöksessä ei myöskään arvioida kotisairaalatoiminnan keskeyttämisen vaikutuksia potilasturvallisuuteen. Kotisairaalatoiminta on tarkoitettu erityisesti potilaille, joiden hoito voidaan turvallisesti toteuttaa kotiympäristössä sairaalatasoisen osaamisen tukemana. Tällaisia potilaita ovat muun muassa palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevat henkilöt, suonensisäistä lääkehoitoa tarvitsevat potilaat sekä muut henkilöt, joiden hoito on tarkoituksenmukaista toteuttaa kotona. Päätöksestä ei ilmene, miten näiden potilasryhmien hoidon jatkuvuus, turvallisuus ja oikea-aikaisuus varmistetaan kotisairaalatoiminnan keskeytyksen aikana.

Päätöksessä ei myöskään arvioida sitä riskiä, että pitkät kuljetusmatkat, palvelujen keskittäminen sekä ensihoitopalvelujen mahdollinen lisäkuormittuminen voivat viivästyttää hoidon saamista tai heikentää potilaiden tosiasiallisia mahdollisuuksia saada tarvitsemansa hoito oikeaan aikaan. Näin ollen päätöksestä puuttuu arvio myös niiden vaikutusten osalta, joita palvelun keskeyttämisellä voi olla potilasturvallisuuteen.

Hallituksen esityksessä (HE 241/2020 vp) korostetaan, että palvelujen saavutettavuus ei tarkoita ainoastaan fyysistä etäisyyttä palveluihin, vaan siihen liittyvät myös kielellinen ja kulttuurinen saavutettavuus. Hallituksen esityksen mukaan asiakkaan tulee saada palvelua omalla kielellään, tulla ymmärretyksi ja kyetä ymmärtämään hoitoa koskevat ohjeet voidakseen tosiasiallisesti käyttää palveluja yhdenvertaisesti.

Vaikka päätöksessä todetaan, että saamenkielisiä palveluja pyritään turvaamaan vastaanottopalvelujen sairaanhoitajan työpanoksella sekä tarvittaessa tulkkauksella, päätöksessä ei arvioida näiden järjestelyjen tosiasiallista riittävyyttä. Päätöksestä ei ilmene, miten kotisairaalapalvelujen keskeyttäminen vaikuttaa saamenkielisten asiakkaiden mahdollisuuksiin saada palveluja omalla kielellään eikä sitä, heikentääkö päätös heidän tosiasiallisia mahdollisuuksiaan käyttää palveluja yhdenvertaisesti muiden asiakkaiden kanssa.

Päätöksestä puuttuu myös arvio siitä, miten suunnitellut poikkeusjärjestelyt turvaavat saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen jatkuvuuden käytännössä. Näin ollen päätöksestä ei ole mahdollista arvioida, täyttävätkö suunnitellut järjestelyt ne vaatimukset, joita lainsäädäntö ja sen esitöissä korostettu palvelujen tosiasiallinen saavutettavuus, yhdenvertaisuus sekä kielellisten oikeuksien toteutuminen hyvinvointialueelle asettavat.

Päätös poikkeaa aluevaltuuston hyväksymästä palveluratkaisusta

Aluevaltuusto päätti 28.10.2024 korvata Utsjoen vuodeosaston kotisairaalaan, kotihoitoon, palveluasumiseen ja ensihoitoon perustuvalla palvelukokonaisuudella.

Valmisteluasiakirjojen mukaan Utsjoen palvelut oli tarkoitus korvata terveyskeskukseen sijoittuvalla yhdistelmäpalvelulla, jossa annetaan myös terveysperusteista ympärivuorokautista palvelua ja jossa huomioidaan kielelliset oikeudet. Lisäksi suunnitelmassa todettiin, että Dorvun yhteydessä toimiva sairaanhoidon tiimi mahdollistaa lyhytaikaishoidon joustavasti kotisairaalan asiakkaille, intervallihoidossa kävijöille sekä sosiaali- ja kriisipaikkaa tarvitseville henkilöille.

Utsjoen kunta suhtautui vuodeosaston lakkauttamiseen neutraalisti nimenomaan sillä perusteella, että hyvinvointialue vakuutti korvaavansa vuodeosastopalvelut toimivalla kotisairaala- ja hybridiyksikköratkaisulla. Nyt tehty päätös kotisairaalatoiminnan keskeyttämisestä merkitsee kuitenkin sitä, että keskeinen osa siitä palvelumallista, jonka perusteella aluevaltuusto hyväksyi palveluverkon muutoksen, poistuu käytöstä useiden kuukausien ajaksi.

Päätöksessä ei arvioida, mitä vaikutuksia tällä on aluevaltuuston hyväksymän palveluratkaisun toteutumiseen eikä sitä, pystytäänkö Utsjoella enää tosiasiallisesti tarjoamaan niitä palveluja, joiden oli tarkoitus korvata lakkautettu vuodeosasto. Päätöksessä ei myöskään arvioida, miten sairaanhoidon tiimin toiminta toteutuu kotisairaalatoiminnan keskeytyksen aikana tai millä tavoin aluevaltuustolle esitetyn palvelumallin keskeiset tavoitteet toteutuvat ilman kotisairaalapalvelua.

Palveluverkkosuunnitelmassa kotisairaalatoiminnan kehittäminen esitettiin keskeisenä keinona korvata vuodeosastopalveluja sekä turvata palvelut paikkakunnilla, joilla vuodeosastoja lakkautetaan. Suunnitelmassa todettiin myös tavoitteeksi saada kotisairaalatoiminta kattavaksi koko hyvinvointialueella. Nyt tehty päätös on ristiriidassa näiden lähtökohtien kanssa, eikä päätöksessä perustella, miksi Utsjoen osalta tästä tavoitteesta poiketaan.

Johtopäätökset ja vaatimukset

 Edellä esitetyin perustein päätöksestä ei ilmene, että hyvinvointialue olisi arvioinut riittävällä tavalla kotisairaalatoiminnan keskeyttämisen vaikutuksia palvelujen saatavuuteen, saavutettavuuteen, yhdenvertaisuuteen, kielellisiin oikeuksiin tai aluevaltuuston vuonna 2024 hyväksymän palveluratkaisun toteutumiseen. Päätöksestä ei myöskään ilmene, että hyvinvointialue olisi selvittänyt riittävästi vaihtoehtoisia toimintatapoja tai ryhtynyt kaikkiin kohtuudella edellytettäviin toimenpiteisiin henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ennen palvelun keskeyttämistä.

Utsjoen kunta katsoo, että päätöksen valmistelu ja vaikutusarviointi on ollut puutteellista. Puutteellisen selvityksen vuoksi jää epäselväksi, onko kotisairaalatoiminnan keskeyttäminen ollut välttämätön ja oikeasuhtainen toimenpide sekä täyttävätkö päätöksessä esitetyt korvaavat järjestelyt ne vaatimukset, joita sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu, terveydenhuoltolainsäädäntö sekä palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta koskevat säännökset hyvinvointialueelle asettavat.

Utsjoen kunta vaatii, että aluehallitus oikaisee päätöksensä ja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Ennen asian uudelleen ratkaisemista tulee laatia riittävät selvitykset henkilöstövajeen syistä ja rekrytointitoimenpiteistä, vaihtoehtoisista toimintatavoista, päätöksen vaikutuksista palvelujen saatavuuteen, saavutettavuuteen, potilasturvallisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja saamenkielisiin palveluihin sekä siitä, miten kotisairaalatoiminnan jatkuvuus turvataan sekä keskeytysajan aikana että sen jälkeen.

Lisäksi hyvinvointialueen tulee laatia suunnitelma niistä henkilöstö-, rekrytointi- ja toimintajärjestelyistä, joilla kotisairaalatoiminnan jatkuvuus Utsjoella turvataan sekä keskeytysajan aikana että 1.9.2026 jälkeen.

Toissijaisesti Utsjoen kunta vaatii päätöksen muuttamista siten, että kotisairaalatoiminnan keskeytyksen perusteet arvioidaan uudelleen viivytyksettä, mikäli henkilöstötilanne muuttuu keskeytysajan aikana siten, että toiminnan järjestäminen on mahdollista. Lisäksi hyvinvointialueen tulee esittää suunnitelma niistä henkilöstö-, rekrytointi- ja toimintajärjestelyistä, joilla kotisairaalatoiminnan jatkuvuus turvataan 1.9.2026 jälkeen.