ÄRM (Äkillinen rakennemuutos) -käynnistyshanke
1.8.2021–28.2.2022
ÄRM-käynnistyshanke suunnittelee ja käynnistää uusia hankkeita, joilla pyritään monipuolisesti vahvistamaan Utsjoen kunnan veto-, pito- ja elinvoimaa.
Utsjoen kunta hakeutui keväällä 2021 Äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) kunnaksi koronapandemian ja Tenon lohestuskiellon tuomien odottamattomien haasteiden vuoksi. Utsjoen äkillisen rakennemuutoksen taustoista voi lukea lisää sivun lopusta. ÄRM-käynnistyshanke mahdollistaa Utsjoen äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteiden nopean käynnistämisen. Hankkeen toimenpiteet edistävät alueen elinkeinoelämän elpymistä ja uudistumista Lapin korona-selviytymissuunnitelman mukaisesti.
ÄRM-käynnistyshanke sisältää kolme teemakokonaisuutta (Yrittäjyys, työllisyys ja osaaminen / Saamelaisuus, vastuullisuus ja hyvinvointi / Infra ja saavutettavuus), jotka taas pitävät sisällään useita erilaisia hankkeita. Kolme teemakokonaisuutta sekä tämänhetkiset hankeaihiot esitellään tarkemmin alla.
Utsjoen kaikkien ÄRM-toimenpiteiden teemana on vahvasti saamelaisuus ja vastuullisuus. Kokonaisuuden parissa on työskennellyt laaja maakunnallinen koordinaatioryhmä sekä pienempiä työryhmiä eri teemoittain. Asiassa on myös kuultu Utsjoen kuntalaisia kolmessa kylätilaisuudessa. Lisäpalautetta on kerätty nettisivujen kyselylomakkeella.
Hanke toteutetaan ajalla 1.8.2021–28.2.2022. Hanketta rahoittaa Lapin liitto.
Yrittäjyys, työllisyys ja osaaminen
Yrittäjyys, työllisyys ja osaaminen -teemakokonaisuudesta on syntynyt kaksi hankeaihiota, jotka voivat jakaantua vielä useammaksi hankkeeksi tai yhdistyä muihin hankeaihioihin. Näiden hankkeiden tavoitteena on auttaa Utsjoen yrittäjiä selviytymään äkillisesti muuttuneessa tilanteessa. Kehittämistoimet toteutetaan joko välittömästi tai lähivuosina.
Hankeaihiot:
- Yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien osaamisen kasvattaminen uuden yritystoiminnan mahdollistamiseksi, yrittäjyystalon, yhteisen verkkokauppa-alustan tai muun yritysverkoston luominen sekä yritysten toimintaympäristön muutokseen liittyvät hanketoimenpiteet. Tästä uDigi-hankkeesta on jätetty hakemus REACT-ohjelmaan Lapin liittoon. Hankkeen tavoitteena on, että Utsjoen kunnan elinvoimapalvelut uudistetaan hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja ja laajaa verkostoa yhden luukun ja yhden ruudun palveluiksi. Tarkoituksena on löytää toimintamalli, joka tukee helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti esimerkiksi yritysten toiminnan kehittämistä, kannattavuuden parantamista, digitalisaation osaamista sekä pääsyä laajempiin yritys- ja asiakasverkostoihin ja hankerahoituksiin. Toimintamalli sisältää elinvoimapalvelut laajasti huomioiden niin yritystoiminnan käynnistämisen ja kehittämisen, rakentamiseen ja asumiseen liittyvät palvelut, hankinnat, osaamisen kehittämisen kuin työvoima-asiatkin. Yrittäjyystalon/elinvoimatalon osalta suunnittelutyötä on käynnistetty.
- Yritystoiminnastaan luopuvien yrittäjien yrityksen myynnin/sukupolven vaihdoksen helpottaminen.
Saamelaisuus, vastuullisuus ja hyvinvointi
Saamelaisuus, vastuullisuus ja hyvinvointi -teemakokonaisuudessa on syntynyt kaksi hankeaihiota, joita tarvitaan paikallisten hyvinvoinnin tukemiseksi sekä perinteisen lohestuskulttuurin tallentamiseksi.
Hankeaihiot:
- Kuntalaisten ja yrittäjien hyvinvointi.
- Paikallisen lohestuskulttuurin tallentaminen. Leaderiin on jätetty hankehakemus Saamelaisen kulttuuriperinteen vahvistaminen Tenojokilaaksossa. Tarkoituksena on tallettaa perinteistä lohestuskulttuuria lohipatojen ja -veneiden rakentamisesta lähtien itse pyyntikulttuuriin ja lohen merkitykseen koko Tenojokilaaksossa. Lisäksi hanke selvittää edellytyksiä luoda loheen, paikallishistoriaan ja mahdolliseen lisäteemaan liittyvä näyttely tai museo.
Infra ja saavutettavuus
Infra ja saavutettavuus -teemakokonaisuudessa on keskitytty etenkin matkailua, ohjelmapalveluja ja luontoaktiviteetteja tukevaan infraan sekä kevyen liikenteen ja jalankulun väyläratkaisuihin.
Niiden pohjalta on syntynyt kolme hankeaihiota:
- Koko kunnan läpäisevän seututien 970:n (Tenontie Karigasniemeltä Utsjoen kautta Nuorgamiin) kehittäminen kansainvälisen tason pyöräreitiksi. Suomen kauneimmaksi tieksi äänestetyllä, Tenojoen vartta seurailevalla tiellä on potentiaalia nousta kansainvälisesti merkittäväksi pyörämatkareitiksi riittävillä kunnostamis- ja kehittämistoimilla.
- Kevyen liikenteen väylien rakentaminen kaikkiin taajamiin.
- Matkailua tukevan infran toteuttaminen helpottamaan uudenlaisen yritystoiminnan kehittämistä. Kaikkiin Karigasniemi-Utsjoki-Nuorgam-reitin kyliin tavoitellaan paikallisinfraa kuten lisää veneen ja kanoottien laskupaikkoja, taajamien läheisyydessä olevien retkeily- ja maastopyöräreittien kunnostusta, lintumatkailun mahdollistavia lintutorneja ja lintujen/luonnon tarkkailualueita. Matkailuinfran kehittämisellä pyritään edistämään matkailun ohjelmapalvelujen ja aktiviteettien vastuullista kehittämistä ja kaupallistamista.
Lähiaikojen tapahtumat
ÄRM-käynnistyshanke priorisoi tänä syksynä erityisesti Tenontien pyöräilyreitti-hanketta. Kokonaisuutta suunnitellaan marraskuun aikana. Tarkoitus on osallistaa myös matkailuyrityksiä reitin suunnitteluun. Utsjoen kunnanjohtaja edistää yhdessä Lapin liiton kanssa kevyen liikenteen väylien toteuttamista.
Saamelaisuus, vastuullisuus ja hyvinvointi -kokonaisuuden lohestuskulttuurin tallentamishankkeesta saadaan päätös lokakuun puolivälissä ja rekrytointi käynnistetään vielä lokakuun aikana, mikäli rahoitus myönnetään. Yrittäjyys-kokonaisuuteen liittyvä uDigi-hanke käynnistyy alkuvuodesta 2022, jos rahoitus myönnetään. Muut hankkeet on tarkoitus suunnitella helmikuun 2022 loppuun mennessä ja hankkeita käynnistetään sitä mukaa, kun rahoituksia saadaan.
Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää hankkeista, voit olla yhteydessä ÄRM-koordinaattoriin!
Lisätietoja:
Eeva-Maarit Aikio
Kehittämis- ja elinkeinopäällikkö, ÄRM-koordinaattori
Utsjoen kunta
+358 400 151 294
eeva-maarit.aikio@utsjoki.fi
Vuokko Tieva-Niittyvuopio
Kunnanjohtaja
Utsjoen kunta
+358 400 933 754
vuokko.tieva-niittyvuopio@utsjoki.fi
Taustaa – miksi Utsjoki hakeutui ÄRM-kunnaksi?
Utsjoki on Suomen pohjoisin ja ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Kunnassa on 1200 asukasta. Utsjoen jokapäiväiseen elämään kuuluvat saamen kieli sekä tiiviit yhteydet Norjan puolella asuviin sukulaisiin, ystäviin ja yhteistyökumppaneihin. Vuoden kierron on aina kruunannut lohestus Tenojoella.
Utsjoki hakeutui keväällä 2021 Äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) kunnaksi koronapandemian ja Tenon lohen kalastuskiellon tuomien odottamattomien haasteiden vuoksi. Koronarajoitukset, rajasulut sekä lohestuskielto ovat vaikuttaneet Utsjoella merkittävästi muun muassa paikallisten hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin, saamelaiskulttuuriin, elinkeinoihin ja rajakauppaan.
Korona on hidastanut ja lähes pysäyttänyt Utsjoen ripeään alkuun päässeen kansainvälisen matkailun. Samalla kun korona sulki rajan Norjaan, alkoivat myös rajakaupan suuret vaikeudet. Kauppojen valikoimat ja laajuus ovat nojanneet vahvasti norjalaiseen asiakaskuntaan, joka kattaa noin 90 prosenttia kaikista asiakkaista. Samalla kaupat ovat kuitenkin myös paikallisten asukkaiden kyläkauppoja ja palvelukeskuksia, joiden ongelmat ja supistuneet aukioloajat sekä valikoimat ovat heijastuneet paikkakuntalaisiin.
Koronan ja rajakaupan ongelmien jatkoksi tuli huhtikuussa 2021 päätös Tenojoen lohestuskiellosta kesäkaudella 2021. Lohestuskielto saanee jatkoa myös tulevina kesinä, koska kalakannan tilanne on katastrofaalisen heikko. Perinteinen lohestus on paikkakuntalaisille tärkeää monin tavoin. Se on odotettu kesäkauden toiminto, jolla on suuri merkitys kuntalaisten henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Lohestuksella on lisäksi vaihteleva taloudellinen merkitys elinkeinonharjoittajille ja yrityksille pienistä sivutuloista pääelinkeinoon.
Edellä mainitut tekijät ovat sysänneet koko Utsjoen kunnan tilanteeseen, jossa se täyttää äkillisen rakennemuutoksen kriteerit.