Utsjoen matkailun maankäyttösuunnitelma -hanke

Utsjoen matkailun maankäyttösuunnitelma -hanke toteutettiin aikavälillä 1.8.2018 - 30.4.2020. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 78 000 euroa, mistä Euroopan aluekehitysrahasto rahoitti 70 % Lapin liiton toimiessa rahoittavana viranomaisena. Kehittämishanke toteutti toimintalinjaa 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky ja erityistavoitetta 2.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen.

 

 

Hankkeen tarve, toteutus ja tulokset

Tarve

Vuosikymmenten ajan Utsjoen kesämatkailu perustui lohestukseen ja antoi toimeentuloa kunnan alueella. Vuonna 2017 tuli voimaan uusi Tenojoen kalastussääntö, minkä seurauksena matkailijoiden määrä Utsjoella romahti tehtyjen selvitysten ja arvioiden perusteella 60-70 %. Yrityksille tuli entistä enemmän tarve kehittää toimintaansa ja tuotteitaan ympärivuotinen matkailu huomioiden.
Muutama matkailualan yritys oli tehnyt jo investointeja mm. majoituskapasiteettia lisäämällä ja panostanut kansainväliseen matkailuun myös markkinoinnissaan. Utsjoelle oli suunnitteilla suuri matkailuinvestointi, joka tullessaan toisi tarvetta myös oheispalveluihin, ennen kaikkea ohjelmapalvelujen tuottajien osalta.
Sekä uusille toimijoille että toimintaansa voimakkaasti kehittäville jo olemassa oleville matkailuyrityksille tarvittiin reitistöjä ja toiminta-alueita, jotka mahdollistaisivat monipuolisen ohjelmapalvelun alueella.

Maankäytöllisesti Utsjoen tilanne on kuitenkin hyvin haastava, sillä jokilaaksoja ympäröivät tunturit, jotka ovat paikoitellen hyvinkin jyrkkäpiirteisiä. Topografian lisäksi oman erittäin ison haasteen tuo myös kylien läheisyydessä pirstaloitunut maanomistus ja valtion maiden iso osuus kunnan pinta-alasta. Kahta isoa erämaa-aluetta, Kaldoaivia ja Paistunturia, säätelee sekä lait että niiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat, jotka määrittävät maankäyttöä. Yhteensovittamista maankäytön eri tarpeissa tarvittiin erityisesti matkailun ja poronhoidon osalta.

Utsjoen kuntastrategian yhtenä tavoitteena on kehittää luonto- ja kulttuurimatkailua paikallisista lähtökohdista käsin ja edistää maankäytön suunnittelua ja matkailustrategian tekemistä. Kuntastrategian toteuttamiseenkin liittyen oli siis selkeä tarve saada aikaan maankäyttösuunnitelma. Utsjoen kunnalla ei ole maankäyttöstrategiaa, minkä pohjalta maankäyttöön liittyviä tarpeita olisi voinut viedä suunnitelmallisesti eteenpäin. Oli siis selkeä tarve tehdä maankäyttöön liittyviä kehittämistoimenpiteitä.

Toteutus

Tällä hankkeella oli yksi selkeä tavoite: saada Utsjoelle matkailun maankäyttösuunnitelma. Hankkeen alkuperäinen idea laajeni sisältämään myös matkailun kehittämisohjelman, jolloin saatiin aikaan kehittämistoimia paremmin palveleva kokonaisuus. Toimenpidekokonaisuuksia toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti kolme eli ohjausryhmän toiminta, maankäyttösuunnitelman tekeminen ja hankkeen hallinnointi.

Toimenpide 1. Ohjausryhmä ja arviointi

Hankkeen ohjausryhmä on ohjannut kehittämisohjelman ja maankäyttösuunnitelman tekemistä. Ohjausryhmässä on ollut mukana eri elinkeinojen edustajia molemmista yrittäjäjärjestöistä, molemmista paliskunnista, Metsähallituksen Kiinteistökehityksestä sekä Utsjoen kunnasta. Ohjausryhmä on hankkeen aikana pitänyt yhteensä seitsemän kokousta, joista yksi on ollut sähköpostikokous ja yksi puhtaasti skypekokous. Kokouksia pidettiin vuonna 2018 kaksi, vuonna 2019 neljä ja vuonna 2020 yksi. Kokouksia on pidetty kaikissa kolmessa pääkylässä, Utsjoella, Nuorgamissa ja Karigasniemessä.

Ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt:

Raimo Hekkanen, Elinvoimalautakunnan puheenjohtaja, Nuorgamin Lomakeskus
Petteri Valle, Saamelaismatkailu ja -yrittäjät ry, Holiday Village Valle
Ismo Manninen,  Tenonlaakson yrittäjät ry, Karigaskeittiöt Oy
Vesa Länsman, Kaldoaivin paliskunta, poroisäntä
Ari-Heikki Aikio,  Paistunturin paliskunta, poroisäntä
Matti Keränen, Metsähallitus Kiinteistökehitys, tuotantopäällikkö (31.12.2019 asti)
Tuomo Kokkoniemi,  Metsähallitus Kiinteistökehitys, maankäyttöasiantuntija (1.1.-30.4.2020)
Markku Porsanger,  Utsjoen kunta, vt. kiinteistöpäällikkö
Eeva-Maarit Aikio, Utsjoen kunta, kehittämis- ja elinkeinopäällikkö
Sami Rötkönen, Lapin liitto, aluekehitysasiantuntija

 

Ohjausryhmän itsearviointi

Ohjausryhmän jäsenet tekivät itsearviointia mm. siitä, miten ovat kokeneet hankkeen ja miten hanke on heidän mielestä onnistunut. Saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että ohjausryhmän jäsenet olivat pääasiassa hyvinkin positiivisia antamassaan arvioinnissaan ja palautteessaan. Hanketta pidettiin hyvin johdettuna, asioiden koettiin menneen suunnitellusti eteenpäin ja hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin.

Hanke koettiin tarpeelliseksi, tärkeäksi ja opettavaiseksi. Perusteluissa mainittiin matkailun vahva kasvu ja sen vaatimat toimenpiteet Utsjoella. Niin uusille yrityksille kuin jo olemassa olevillekin pitää pystyä luomaan toimintaedellytykset mm. kaavoituksen kautta. Palautteessa oltiin huolissaan siitä, että kaikki eivät kunnassa kunnolla ymmärrä matkailun merkitystä työpaikkojen synnyttäjänä ja sitä kautta matkailun isoa merkitystä kuntataloudelle verotulojen tuojana. Mietinnässä oltiin jo niin pitkällä, että mikäli uusia
työpaikkoja ei kuntaan saada, niin selviääkö kunta jatkossa taloudellisesti ja pysytäänkö itsenäisenä
kuntana.

Utsjoki matkailun toiminta-alueena koettiin hyvin haastavaksi edelleen, vaikka hankkeen toimenpiteiden avulla on saatu avattua entistä paremmin keskusteluyhteyksiä eri toimijoiden kanssa. Pääperusteluna haasteellisuudelle käytettiin lähinnä maanomistukseen liittyviä asioita ja ennen kaikkea valtion maiden suurta osuutta. Tärkeänä pidettiin, että jatkossakin vastaavan tyyppisissä hankkeissa pitää olla mukana Metsähallituksen eri tulosalueiden edustajia.

Parhaimpina asioina hankkeessa ohjausryhmän jäsenet kokivat yhteistyön kehittymisen eri osapuolten kesken ja sen, että yhteistyössä pyrittiin löytämään konkreettisia ratkaisuja eri intressiryhmien maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen valtion mailla ja vesillä. Mietittäessä sitä, mitä olisi voinut tehdä

toisin tai paremmin, niin esiin nousi kuntalaisten osallistaminen vielä tehokkaammin. Työpajoihin oli osallistujia, mutta miten olisi saanut niihinkin enemmän osallistujia, jäi mietintään.

Reflektoidessaan omaa toimintaansa ohjausryhmän jäsenet kokivat olleensa aktiivisia kokouksiin osallistujia, oppineensa kuuntelemaan muita ja ottamaan huomioon eri elinkeinojen näkemykset ristiriitaisissakin asioissa. “Kaikkiin asioihin löytyy aina erilaisia katsantokantoja ja se täytyy hyväksyä.”

Toimenpide 2. Maankäyttösuunnitelman tekeminen

Tässä raportissa avataan maankäyttösuunnitelman tekoprosessi ja varsinainen suunnitelma on liitteenä omana erillisenä kokonaisuutena.

Ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa elokuussa 2018 päätettiin kilpailuttaa Utsjoen matkailun maankäyttösuunnitelman tekijä. Hankkeen johtaja esitteli kokouksessa maankäyttösuunnitelman ja kehittämisohjelman tarjouspyyntöluonnoksen, jota keskustelujen jälkeen muokattiin siten, että suunnitelma tulee koskemaan matkailurakentamisen osalta luontaistalousaluetta ja erämaa-alueet sekä lakisääteiset rajoitukset otetaan huomioon.
Tarjouspyyntö julkaistiin kaikille avoimena kilpailutuksena Cloudia pienhankintajärjestelmässä ja tarjouksia saatiin määräaikaan mennessä kaksi. Tarjouskilpailun voitti Sweco Ympäristö Oy ja hankintapäätöksen teki elinvoimalautakunta kokouksessaan.
Suunnitelmaa lähdettiin laatimaan sillä periaatteella, että pyritään löytämään yhteinen näkemys erilaisten intressien maankäyttötarpeista ja huomioidaan vahvasti paikallisuus, kulttuurisensitiivisyys sekä matkailutoiminnan kestävän kehityksen periaatteet ja vastuullisuus. Jotta paikallisilla ihmisillä olisi mahdollisuus vaikuttaa suunnitelman sisältöön, järjestettiin erilaisia sidosryhmätapaamisia, kyläiltoja, työpajoja ja henkilökohtaisia haastatteluja. Näin toimien saatiin erilaisia näkemyksiä ja ajatuksia suunnitelmaan kirjattavaksi.
Paikallisia kuultiin, mutta lisäksi myös kaikille Utsjoen matkailun kehittämisestä kiinnostuneille annettiin mahdollisuus kertoa ajatuksiaan verkkokyselyn kautta. Verkkokyselyn tuloksena saatiin näkemyksiä Utsjoen matkailun nykytilasta, mm. majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluiden laadusta ja riittävyydestä, retkeilyreiteistä, alueen saavutettavuudesta ja tunnettuudesta. Kartoitusten ja kyselyjen jälkeen tehtiin matkailun strategiset linjaukset ja kehittämissuunnitelmaan löytyi matkailun pääteemat ja kärkikohteet.
Näiden perusteella saatiin matkailun kehittämissuunnitelmaan toimenpide-ehdotukset.

Matkailun maankäyttösuunnitelman tekeminen eteni karttatyöskentelyn pohjalta eli maankäyttöä ja toimintoja esiteltiin aluekohtaisilla kartoilla, joita käytiin läpi kyläiltoihin osallistuneiden kanssa kuin myös matkailuyrittäjien, paliskuntien ja Metsähallituksen edustajien kanssa. Suunnitelmat olivat myös kesän 2019 aikana kaikille avoimesti verkossa nähtävillä ja kommentoitavissa.
Ehdotettuja toimintoja ja reittejä tarkasteltiin myös kaavoituksen näkökulmasta eli mahdollistaako olemassa olevat erilaiset kunnan alueella olevat kaavat nämä ehdotukset. Konkreettisista toimenpide­ ehdotuksista tehtiin esimerkkilaskelmia ja niitä visualisoitiin, jotta pystyttäisiin paremmin havainnollistamaan kehittämiskohteita ja tekemään suunnitelmia jatkotoimenpiteistä. Lopullisen, päätöksentekoon edenneen version Utsjoen matkailun kehittämisohjelmasta ja matkailun maankäyttösuunnitelmasta konsulttitoimisto tuotti maaliskuun 2020 alussa.

Toimenpide 3. Hankkeen hallinnointi ja raportointi.

Hankkeen hallinnoinnista vastasi Utsjoen kunta ja käytännön asiat toteutti projektipäällikkö. Hankkeen kirjanpito ostettiin Sarastia Oy:ltä, joiden tuottamien raporttien pohjalta projektipäällikkö teki myös hankkeen maksatushakemukset. Hankkeen seurantaraportit ja loppuraportti perustuvat hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin.

Tulos

Hankkeen konkreettisena tuloksena on Utsjoen matkailun kehittämisohjelma ja maankäyttösuunnitelma (liitteenä). Tuloksena voidaan pitää myös, että prosessi vahvisti entistä enemmän tietoisuutta siitä, kuinka pirstaloituneita maat kylien läheisyydessä ovat ja kuinka iso merkitys topografialla ja valtion omistuksessa olevilla mailla on matkailun toimintaympäristön kehittämisessä. Prosessin myötä myös uusille matkailuun investoiville toimijoille selvisi maankäytön haasteellisuus etenkin matkailun ohjelmapalveluihin tarvittavien maiden ja toiminta-alueiden osalta.
Suunnitelman työstämisen aikana pyrittiin jopa korostetusti ottamaan huomioon eri elinkeinot ja muistamaan kulttuurisensitiivisyys ja kestävä kehitys tulevissakin toiminnoissa. Hankkeen tulokseksi voidaan laskea myös se, että maankäytön suhteen eri intressejä edustavat pystyivät rakentavasti hankkeen aikana keskustelemaan ja tuomaan omat näkemykset ja tarpeet esiin. Samalla saatiin kuitenkin huomata, kuinka haasteellista edelleen on saada sovitettua yhteen erilaiset maankäyttötarpeet.
Hankkeella on saatu aikaan suunnitelma, Utsjoen matkailun kehittämisohjelma ja maankäyttösuunnitelma, joka on tehty rakentavalla tavalla yhteistyössä ja jota on syytä hyödyntää ja ottaa huomioon mm. tulevissa kunnan kaavoituksissa.
Lähiajan jatkotoimenpiteinä tällä hankkeella on saada kunnan tuleviin kaavoihin merkinnät ohjelmapalvelu­ ja virkistysalueiden osalta sekä investoida kylien lähellä olevien reittien ja virkistysalueiden infran rakentamiseen ja parantamiseen rahoitusratkaisujen löydyttyä. Jotta hankkeelle saataisiin vielä parempi vaikuttavuus, pyritään pidemmällä aikajänteellä löytämään lisää rahoitusratkaisuja, jotta suunnitelmassa esitettyjä kehittämistoimia pystytään toteuttamaan laajemminkin.