Gielddahoavddas: Elektrihkalaš girdin rievdada Lappi olahahttivuođa
5.10.2022
Johtolat lea doaibmagoahtán miehtá máilmmi ain eanet elerávnnjiin ja maiddái elektrihkalaš girdima ovdáneapmi lea dáhpáhuvvan jođánit. Elektrihkalaš girdin ii oidno šat dušše scifiealligovain. Pariisa almmuhii čakčamánus váldit eVTOL-girdintáksiid atnui jagis 2024. Vuosttas girdintáksestašuvdna lea juo huksejuvvon Eurohpai ja ollásii 65 gávpoga plánejit dál seammasullasaš stašuvnnaid. Ruoŧŧelaš Heart Aerospace lohpida buktit johtolahkii 19 báikki elgirdinmášena lagašjagiin. Norga lea muitalan mihttomearrin ordnet buot ruovtturiikka girdimiid elektrihkalaččat jagi 2040 rádjai, vádjit 20 jagi geahčen.
Elektrihkalaš girdin lea maiddái Suoma smávva mátkkošteaddjirávnnjiide mávssolaš molssaeaktu boahttevuođas. Dát čielgá Johtolat- ja diehtojuohkinvirgedoaimmahat Traficom mannan geassemánus gárvánan čilgehusas. Elektrihkalaš girdima árvvoštallet álgit Suomas dán jahkelogi loahpas ja lassánit 2030-logus erenomážit industriija ja turismma dárbbuide.
Lappi guovllus elektrihkalaš girdimii leat máŋggaláhkai erenomáš buorit vejolašvuođat. Viidodagas dáfus stuorra ja veahkadagas dáfus smávva eanagottis ássan, ealáhuseallin ja turisma leat buot guovlluin. Elerávnnjiin sáhttá girdit smávva mátkkošteaddjimeriid linnjágirdimiid ja hárjehit maiddái táksegirdinjohtolaga. Davvi Suoma ja viidásabbot Davvikalohta báikkiid gaskii elektrihkalaš girdin buoridivččii olahahttivuođa, dasgo ruovdegeainnut leat dovdosit uhcán ja geainnu mielde mátkkit bistet guhká.
Elektrihkalaš girdin doarju fitnodagaid dálkkádatulbmiliid. Industriijas váldojuvvo stuorra lávki čitnaneutrála buvttadeami sihke logistihka guvlui. Turismma ovddideamis elektrihkalaš girdin fas doarju suvdilis turismma ulbmiliid. Turisttatge leat ain eanet beroštuvvan iežaset čitnaluottas.
Teknologiija ovdáneami mielde girdinmášeniid kapasitehta ja mátkegaskkat sturrot. Elektrihkalaš girdin álgá smávva, moatte heakka áibmoskiippain sihke gálvvuin, maid geavahit ávkin dárbašiid fievrridemiin. Akkumuláhtorteknologiija ovdáneami mielde girdinmášeniid kapasitehta ja mátkegaskkat sturrot.
Go smávva elgirdinmášenat olahit 500 kilomehtera mátkkiid, dain sáhttá girdit vaikkoba Roavvenjárggas, Álttás, Hámmerfeasttas dahje Girkonjárggas Ohcejohkii dahje Avvilii. Dahje gosa beare oppa Davvikalohtas. Dát rievdadivččii ollu min olahahttivuođa ja guovloekonomiija vejolašvuođaid áibba nuppelágan dillái. Maiddái gádjunhelikopteriid sihke rádjabearráigeahču ja Bealuštanfámuid gálvvuid sáhtášii geavahit ollu viidásabbot go dál. Gietti diehttalas dárbbaša Ohcejohkiige, muhto elektrihkalaš smávvaáibmojohtalusa gieddi livččii ollu uhcit ja gollobeaktilut go dálá giettit.
Olahahttivuođa lassin elektrihkalaš áibmojohtolaga ovddideapmái laktása ollu riikkaidgaskasaš dutkamuš ja buvttaovddideapmi, mas árktalaš čehppodahkii ja diliide livččii hirbmat stuorra jearru. Eanodat lea dán dilálašvuhtii vuolgimin fárrui. Báhcitgo mii Davvi-Lappis čuovvut ovdáneami doaresbeallái?
Aiddo dál lea válmmaštallama vuolde Davvi-Lappi eanagoddelávva jahkái 2040. Dan rádjái johtolaga elektrifiseren ja buvttaovddideapmi ovdána ain jođánit. Minge gánneha čielggadišgoahtit, mo Davvi-Lappi ja Ohcejohka livčče elektrihkalaš girdima olaheamis 2030–40-logus. Diesa gánneha roahkkadit njuiket fárrui.
Taina Pieski, gielddahoavda
Čálus lea almmustahtton maiddái Inarilainen-aviissas.