Gielddahoavddas: Vulgot ohcat oktasaš čovdosiid
24.8.2022
Ohcejoga gieldda luohttámušolbmot ja virgeolbmuid njunnošat čoahkkanedje maŋŋebárgga 23. borgemánu oktasaš seminárii guorahallat gieldda ekonomalaš dili ja boahttevuođa. Gieldaekonomiijadiehtaga doavttir Eero Laesterä lei bovdejuvvon doallat vuođđosága dilálašvuhtii, man ulbmilin lei hábmet oktasaš gova gieldda ekonomiijas.
Sáhtiimet ovttas gávnnahit, ahte viehka buorre máŋga jagi bistán ekonomalaš dilli lea Ohcejogas dál oalát meattá. Čuovvut dás eará riikka ja máilmmi iežamet morrašiid lassin.
Gieldda mannan jagi ruhtadoalloloahpaheapmi lei 450 000 euro vuollebázalaš. Einnostus maiddái dán jagi ruhtadoalloloahpaheami oasil lea vuollebázalaš. Vearroboađut njidjet ja sode-golut leat lassánan fuolastuhtti láhkai. Váidalahtti gal dát oppalašdilli boahtá váikkuhit vel máŋggaid jagiid gieldda ruhtadillái, vaikko sode-bálvalusaid ruhtadan- ja ordnenovddasvástádus sirdása boahtte jagi álggus Lappi buresveadjinguvlui. Stáhtaossodagaid ođđa rehkenastinmálle lea midjiide dán dilis dáhpalaš.
Gieldda ekonomiijaloguin lea liikká buorre dat, ahte gieldda boađut leat jagiid áigge buorránan ja leat bajit dásis, go veardida máŋgga eará smávva gildii. Min boahtovearroproseanta ii liikká leat šat Suoma bajimusaid joavkkus, baicce gullat 100 uhcimusat vearuheaddji gieldda jovkui. Gieldda giddodatvearrovuođđu lea viehka buorre. Fitnodagaid buktin searvvušvearroboađut leat goit vuollegasat ja mii gullat dás Suoma 10 heajumus gieldda jovkui. Mii dárbbašat lasi fitnodatdoaimma ja ceavzilis fitnodagaid.
Ohcejoga boahttevaš jagiid ekonomalaš dili oidnosat leat oppalohkái fuolastuhttit. Min ekonomiija ii leat dássedeattus – manut leat stuorábut go boađut máŋga jagi ovddosguvlui.
Gielddas lea lassin alla loatnavuođđu, sullii 12 miljovnna euro, sihke mearkkašahtti divvunvealgi gieldda oamastan giddodagain, mat sakka dárbbašit energiijadivvumiid. Viesut leat uhcán seammaláhkai go eanaš gielddain Lappi guovllus.
Min loatnavuođđu lea okta Suoma alimusain gieldda sturrodaga ektui. Váldooassi loanain lea váldon golmma gili skuvla/máŋggadoaimmadáluid huksemii. Dát investeremat boahttevuhtii leat mearriduvvon ollašuhttot sakka nuppelágan ekonomalaš dilis go maid mii dál eallit. Korona dagahan measta guovtti jagi rádjagidden, Deanu luossajávku ja Ukraina soađi dagahan energiijakriisa leat dolvon min ráhkadusnuppástussii, mii lea vearrámus 100 jahkái. Dáid ii giige máhttán ovddalgihtii einnostit.
Ii liikká gánnet bidjat liiggás áiggi áššiide, mat leat dáhpáhuvvan, ja daid sivaid ja čuovvumušaid suokkardeapmái. Dál galgat ovttas rahčagoahtit ja ohcagoahtit čovdosiid gieldda eallinvuoimmi máhcaheapmái. Lea áigi doaibmagoahtit ja dahkat rivttes mearrádusaid.
Mii leat viehka čeahpi listet áššiid, mat eai midjiide heive eaige goit Ohcejohkii. Dán láhkai eat beasa ovddosguvlui, baicce dárbbašat lasi dáhtu čoavdit váttisvuođaid. Jos bures geavvá, de sáhttit oažžut man nu stáhta árvvoštallanvuloš doarjjaeuro lasi, muhto stáhta veahki oskálii eat sáhte rehkenastit iežamet boahttevuođa. Dušše beare seastinge ii buorit min dili danin go seastinvárri ii leat measta ollege.
Čovdosat ođasmuvvamii ja vearroboađuid lasiheapmái leat min iežamet gieđain. Dasa dárbbašuvvo oktasaš dáhttu ja buorre bargama meinnet. Lappis gávdnojit gielddat, mat leat dáinna reseapttain birgegoahtán bures, ovdamearkka dihte Gihttel ja Salla. Gažaldat ii leat rakeahttadiehtagis, baicce nana oktasaš dáhtus.
Gieldda boahtte jagi bušeahta válmmaštallan lea dál jođus. Virgeolmmoševttohus boahtá leat dakkár, ahte eat váldde lasi vealggi. Seamma mášu sávan luohttámušolbmuin. Čavčča ja boahtte dálvvi áigge gieđahallamii bohtet evttohusat das, mo lasihit ođđa eallinvuoimmi. Dalle mii testet min oktasaš bargovuoiŋŋa ja dáhtu mearridit áššiin.
Taina Pieski, gielddahoavda