Kunnanjohtajalta: Yhteisiä ratkaisuja etsimään

Utsjoen kunnan luottamusmiehet ja virkamiesjohto kokoontuivat tiistaina 23. elokuuta yhteiseen seminaariin pohtimaan kunnan taloustilannetta ja tulevaisuutta. Kuntataloustieteen tohtori Eero Laesterä oli kutsuttu alustamaan tilaisuuteen, jonka tarkoituksena oli muodostaa yhteinen tilannekuva kunnan taloudesta.

Saatoimme yhdessä todeta, että suhteellisen hyvä useamman vuoden kestänyt nousukausi on Utsjoella auttamattomasti ohitse. Seuraamme tässä muuta maata ja maailmaa omien erityismurheiden lisäksi.

Kunnan viime vuoden tilinpäätös oli 450 000 euroa alijäämäinen. Ennuste myös kuluvan vuoden tilinpäätöksen osalta on alijäämäinen. Verotulot ovat laskusuunnassa ja sote-kulut kasvaneet huolestuttavasti. Valitettavasti tämä yhtälö tulee vaikuttamaan vielä vuosien päähän kunnan talouteen, vaikka sote-palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu siirtyy ensi vuoden alussa Lapin hyvinvointialueelle. Uusi valtionosuuksien laskentamalli on meille tässä tilanteessa epäedullinen.

Kunnan talousluvuissa on kuitenkin hyvää se, että kunnan tulot ovat vuosien saatossa parantuneet ja ovat korkeammalla tasolla moneen muuhun pieneen kuntaan verrattuna. Tuloveroprosenttimme ei silti ole enää Suomen korkeimpien joukossa, vaan kuulumme 100 vähiten verottavan kunnan joukkoon. Kunnan kiinteistöverokanta on suhteellisen hyvä. Yritysten tuomat yhteisöverotulot ovat kuitenkin alhaiset ja kuulumme tässä Suomen 10 heikoimman kunnan joukkoon. Tarvitsemme lisää yrittäjyyttä ja menestyviä yrityksiä.

Utsjoen tulevien vuosien talousnäkymät ovat kokonaisuutena huolestuttavia. Taloutemme ei ole tasapainossa – menot ylittävät tulot vuosiksi eteenpäin.

Kunnalla on lisäksi iso lainakanta noin 12 miljoonaa euroa sekä merkittävä korjausvelka kunnan omistamissa kiinteistöissä, jotka kaipaavat kipeästi energiaremontteja. Asunnoista on pula samalla tavalla kuin useimmissa Lapin kunnissa.

Lainakantamme on Suomen korkeimpia kunnan kokoon nähden. Pääosa lainapotista on otettu kolmen kylän koulumonitoimitalojen rakentamiseen. Nämä tulevaisuusinvestoinnit on päätetty toteuttaa hyvin toisenlaisissa talouden näkymissä kuin mitä nyt elämme. Koronasta seurannut lähes kahden vuoden rajasulku, Tenon lohikato ja Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi ovat vieneet meidät 100 vuoteen pahimpaan rakennemuutokseen. Näitä ei kukaan osannut ennustaa.

Meidän ei kuitenkaan kannata tuhlata aikaa jossitteluun ja peruutuspeiliin katsomiseen. Nyt on yhdessä käärittävä hihat ja haettava ratkaisuja kunnan elinvoiman palauttamiseksi. On tekemisen ja oikeiden päätösten aika.

Olemme melko hyviä listaamaan asioita, jotka eivät meille käy eikä ainakaan sovi Utsjoelle. Tällä tyylillä emme alhosta nouse, vaan tarvitsemme lisää ratkaisuhalukkuutta. Jos hyvin käy, saatamme saada jonkin harkinnanvaraisen valtion tukieuron lisää, mutta valtion pelastusrenkaan varaan emme tulevaisuuttamme voi ripustaa. Pelkkä säästäminen ei myöskään nosta meitä uuteen nousuun, koska säästövara on lähes olematon.

Ratkaisut uudistumiseen ja verotulojen lisäämiseen ovat omissa käsissämme. Siihen tarvitaan yhteistä tahtoa ja hyvää tekemisen meininkiä. Lapista löytyy kuntia, jotka ovat tällä reseptillä nousseet uuteen kukoistukseen, esimerkiksi Kittilä ja Salla. Kyse ei ole rakettitieteestä, vaan vahvasta yhteisestä tahdosta.

Kunnan ensi vuoden budjetin valmistelu on käynnistynyt. Virkamiesesitys tulee olemaan sellainen, ettemme ota lisää syömävelkaa. Samaa malttia toivon luottamushenkilöiltä. Syksyn ja tulevan talven aikana käsittelyyn tulee  esityksiä uuden elinvoiman luomiseksi. Silloin testaamme ratkaisuhalukkuuttamme ja yhteishenkeä.

Taina Pieski, kunnanjohtaja