Gielddahoavddas: Vuosttas jagi oahppamušat

Mannan vahkus dievai jahki Ohcejoga gielddahoavdan. Áigi lea hurgán ja dál giđđat lea buorre bisánastit ja guorahallagoahtit vássán jagi.

Ohcejohka Suoma davimus ja áidna sámeeanetlogu gieldan lea hui fiinnis. Vaikke mii leatge gártan fáhkkes ráhkadusnuppástusa roasuide dan maŋŋá go Deanu luossanálit njidje, min boahttevuohta ii leat dorvvuheapme. Ođđa eallinfámu huksen ja ođasmahttin gáibida rivtteslágan doaimmaid ja buori ovttasbarggu. Ohcejohka lea juo luonddus beales sitkat ja návccalaš.

Joksanmearit, maid leimmet ásahan ovttas luohttámušnjunnošiiguin, leat ollašuvvan. Fáhkkes ráhkadusnuppástusa dilis gielda lea deattuhan ovdogohcima, gulahallama ja fierpmádagaid huksema. Leat ovdánahttán jođiheami ja ovttastahttán doaimmaid rastá doaibmasurggiid. Sode-bálvalusaid lágidanovddasvástádusa sirdáseapmi buresveadjinguovlluide lei stuorra rahčamuš olles gildii. Buresveadjima ovddideapmi ja bargoveaga ovdánahttinbargu joatkašuvvet go oažžut gildii ođđa buresveadjinhoavdda. Eallinfámu ovdánahttinbargu lea buorre muttus ovttas eallinfápmohoavddain.

Ohcejoga gieldda nákca leat čatnasan ja njuovžilis bargit. Lean ožžon veahki ja doarjaga iežan bargui sihke gieldda bargiin ja luohttámušolbmuin. Lean hui giitevaš dan ovddas. Gielddaráđđehusa ságadoalli Väinö Guttorm leamašan dehálaš doarjjaolmmoš varas gielddahovdii.

Gieldda luohttámušolbmot ožžot boahttevaš vahkuid áigge árvvoštallanláhkai vuosttas veršuvnna ođđa gieldastrategiija deaddočuoggáin. Strategiija ulbmilin lea dihkkádit luotta dárbbašlaš máŋggajagáš nuppástusaide, maiguin nannet gieldda eallinfámu ja stáđásmahttit gieldda ekonomiija.

Dat eai boađe leat čavga seastindoaimmat muhto evttohusat doaimmain, maiguin lasihit sisaboađuid vai sáhttit sihkkarastit gieldda bálvalusaid maiddái boahttevuođas. Mis leat ovdamearkan fiinna skuvlamáŋggadoaimmadálut golmma gieldaguovddážis maid hálidat doallat doaibmamin das fuolakeahttá, ahte oahppimearit leat árvvoštallamiid mielde geahppumin. Mii leat investeren boahttevuhtii, nappo mánáide ja nuoraide.

Gieldastrategiija linnjejit maiddái árvvut maid vuođul gielda doaibmá ja makkárin dat hálida šaddat. Gielddaolbmuid mielas Ohcejohka lea oadjebas ja searvvušlaš orrunbáiki. Dáid iešvuođaid lea dehálaš seailluhit. Doaivvu mielde beasan oaidnit Ohcejoga maiddái boahttevuođas dakkár gieldan, mii fállá vejolašvuođaid, lea luohtehahtti, máŋggaárvvot ja ovdána suvdilit.

Go jahki dassái hurgguhin smávva gálvogurpmiin sohkamet ruoktogillái Deanuleahkái, in dalle vel diehtán makkár bálggis mu vuordá. In leat beaivvige gáhtan dan ahte lean fárren Sápmái. Máŋgasat leat jearran mo dat lea orrut uhca gieldda uhca gilážis Helssega maŋŋá. Mun in leat vásihan ahte dáppe ii livččii mihkkige, baicce dáppe lea buot. Lean šaddan johtilit gávpotolbmos ohcejohkalažžan.

Liikon guorrat duoddaris ja johkaleagis iežan soga luottaid. Manan lundui virkkosmuvvat, nugo máŋggat earátge dáppe. Máhcadettiin mu noađđi orru álo gehppon, vaikko rehppo livččiige dievvan luopmániiguin dahje joŋaiguin. Ja go hálidan vehá guhkkelabbui ruovttus, dollen Norgga beallai Jiekŋameara gáddái.

Dan lean goit oahppan, ahte gieldda kurssa ii leat eambbo muhttit ovtta jagis. Ii leat ban beare čusket muhto dát lea marathon, mii ovdána joavkobargguin. Mátki lea máŋgga dáfus easkka álggus, muhto rehpos leat dievva buorre niesttit.

Taina Pieski, gielddahoavda