Gielddahoavddas: Manne Luossaguovddáš lea midjiide dehalaš
3.5.2023
Govva: Aslak Järvensivu
Ohcejogas lea vuolggahuvvon Luossaguovddáža čielggadusbargu. Oaččuimet dása vejolašvuođa, go riikkabeaivvit juolludii gildii ng. juovlaskeaŋkaruđain ruhtadeami čielggadusbargui.
Luossaguovddáš doaimmašii Deanu luossabivddu ja árbedieđu áššedovdi- ja oktasašbargoorganisašuvdnan nu álbmotlaččat go riikkaidgaskasaččat. Árbedieđu ja museadoaimma lassin guovddáža oktavuhtii heivešii bures maid dutkan- ja innovašuvdnadoaibma, mii laktása luossabivdui.
Mii leat hui ilus, go buohkat geaid leat bivdán mielde čielggadusbargui, leat nammadan iežaset njunušdási olbmo projeavtta jođihanjovkui. Čielggadusbarggu leat lohpidan jođihit Sámemusea Siida, Luodduriggodatguovddáš, Deanu guolledoalloguovlu, Turku universitehta Geavu dutkanstašuvdna, Lappi universitehta, Oulu universitehta Giellagas-instituhtta, Meahciráđđehus, Sámediggi, Sámi oahpahusguovddáš ja Lappi lihttu. Ohcejoga gielddaráđđehus lea nammadan jođihanjovkui ságadoalli Väinö Guttorm ja várreságadoalli Vesa Länsman. Oaččun ieš gudni jođihit jođihanjoavkku barggu.
Čielggadusbarggu projeaktahoavdan lea álggahan vuoigatvuođadiehtaga magisttar Piia Nuorgam. Son jođihii maid diibmá ollašuhtton hui bures lihkostuvvan projeavtta, mii vuojui sápmelaččaid kulturárbevieru nannemii Deanuleagis. Luossaguovddáža čielggadusbarggu doarju projeavttas dáidduid, dieđuid ja árbevieruid vurkema ovdii dahkkon bargu, mii laktása árbevirolaš johkasápmelaš luossabivdui.
Deanu luossabivdogielddus lea joatkašuvvamin Suoma ja Norgga stáhtaid mearrádusain dál goalmmát geasi. Ja dange maŋŋá lea hui vuorddehahtti máŋggaid jagiid bisti luossabivdogielddus.
Bivdogildosa negatiivvalaš váikkuhusat leat Ohcejoga guovlluekonomiijai joba vihtta miljon euro jagis. Dađege stuorát áitta lea, mo máŋggačuohtejahkásaš, rikkis sápmelaš luossabivdoárbevieru ja dasa čatnašuvvi kultuvrralaš ja gielalaš máhtu sáhttit seailluhit boahtte buolvvaide.
Erenoamáš dehalažžan anán Luossaguovddáža mearkkašumi guovllu sámeservošii. Deatnu leamašan eallima rávdnjámet ja luossa láibámet máŋggaid čuđiid jagiid áigge. Bivdoárbevierru ja -dáiddut leat sirdašuvvan ain čuovvovaš buolvvaide fatnasiin, luosa sugadettiin ja gáttiin, buođuid huksedettiin. Sámegielat sátnerádju, mii laktása guollebivdui, lea seamma rikkis go boazodoalus.
Mus lea nana jáhkku, ahte Deanu luosa ja johkasápmelaš luosa bivdoárbevieru birra reahkká materiála dutkamii ja oahpásmuvvamii ovtta musea veardde. Luossaguovddáš attášii olbmuide lunddolaš vejolašvuođa buolvvaid gaskasaš deaivvadeapmái ja ságastallamii, mii dorjjošii luossabivddu árbedieđu sirdašuvvama ahkeolbmuin nuorabuidda.
Lea dehalaš fidnet čoaggit ja vurket Deatnogátti johkasápmelaččaid biergasiid lassin muitalus-, juoigan- ja duodjeárbevieru ja maiddái báikkálašhistorjjá ja máilmmigova.
Čielggadusbarggus kártet earet eará Luossaguovddáža doaibmanmálle, ruhtadanvuogi ja maiddái organisašuvnnaid, mat vulget mielde. Háliidan jáhkkit, ahte Suoma ja EU davimus gielddas oaidnit velá ahte Deanu gáttis ceaggá Luossaguovddáš, mas sáhttit leat rámis. Luossaguovddáš livččii ealas kulturguovddáš, man doaibmansajit ja doaibma ráhkadit searvvušlaš deaivvadanbáikki máŋggabealat doaibmamii.
Luossaguovddáš čoaggá ja doppe leat jo vurkejuvvon ja oaidnimis árbevirolaš johkasápmelaš luossabivdodieđut ja biergasat. Ja guovddážis bargojuvvo maid riikkaidgaskasaš luossadutkamuš ja maiddái eará dutkan- ja ovddidandoaibma, mii laktása árktalaš lundui ja sámekultuvrii. Árbevirolaš sámiid diehtu ja dánáigásaš dutkandoaibma jođašeigga giehtalagaid. Mii galgat dovdat historjámet, muhto galgat geahččat maid roahkkadit boahttevuhtii!