Kunnanjohtajalta: Miksi Lohikeskus on meille tärkeä
3.5.2023
Kuva: Aslak Järvensivu
Utsjoella on käynnistetty Lohikeskuksen selvitystyö. Saimme tähän mahdollisuuden, kun eduskunta myönsi kunnalle ns. joululahjarahoista selvitystyön rahoituksen.
Lohikeskus toimisi Tenon lohenkalastuksen ja perinnetiedon asiantuntija- ja yhteistyöorganisaationa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Perinnetiedon ja museotoiminnan ohella keskuksen yhteyteen istuisi hyvin myös lohenkalastukseen liittyvää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
Olemme erittäin iloisia, että kaikki mukaan pyytämme tahot ovat nimenneet johtotason jäsenensä hankkeen ohjausryhmään. Selvitystyötä ohjaamaan ovat lupautuneet Saamelaismuseo Siida, Luonnonvarakeskus, Tenon kalatalousalue, Turun yliopiston Kevon tutkimusasema, Lapin yliopisto, Oulun yliopiston Giellagas-instituutti, Metsähallitus, Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Lapin liitto. Utsjoen kunnanhallitus on nimennyt ohjausryhmään puheenjohtaja Väinö Guttormin ja varapuheenjohtaja Vesa Länsmanin. Saan itse kunnian johtaa ohjausryhmän työtä.
Selvitystyön hankepäällikkönä on aloittanut oikeustieteen maisteri Piia Nuorgam. Hän johti myös viime vuonna toteutettua erittäin onnistunutta hanketta, joka keskittyi saamelaisen kulttuuriperinteen vahvistamiseen Tenojokilaaksossa. Hankkeessa tehty työ perinteiseen jokisaamelaiseen lohestukseen liittyvien taitojen, tietojen ja perinteiden tallentamiseksi tukee Lohikeskuksen selvitystyötä.
Tenojoen lohenkalastuskielto on jatkumassa Suomen ja Norjan valtioiden päätöksellä nyt kolmatta kesää. Edessä on senkin jälkeen hyvin todennäköisesti useiden vuosien lohestuskielto.
Kalastuskiellon negatiiviset vaikutukset ovat Utsjoen aluetaloudelle jopa viisi miljoonaa euroa vuodessa. Sitäkin suurempi uhka on, miten monisatavuotinen, rikas saamelainen lohenkalastusperinne ja siihen liittyvä kulttuurinen ja kielellinen osaaminen voidaan säilyttää tuleville sukupolville.
Erityisen tärkeänä pidän Lohikeskuksen yhteisöllistä merkitystä alueen saamelaisille. Teno on ollut elämän virtamme ja lohi leipämme useiden satojen vuosien ajan. Kalastusperinne ja -taidot ovat siirtyneet aina seuraaville sukupolville veneissä lohta soudettaessa ja rannoilla patoja rakennettaessa. Kalastukseen liittyvä saamenkielinen sanasto on yhtä rikasta kuin poronhoidossa.
Uskon vahvasti, että Tenon lohesta ja jokisaamelaisesta lohen kalastusperinteestä riittää aineistoa tutkittavaksi ja tutustuttavaksi yhden museon verran. Lohikeskus tarjoaisi ihmisille luontevan paikan sukupolvien väliseen kohtaamiseen ja keskusteluun, joka tukisi lohenkalastuksen perinnetiedon välittämistä ikäihmisiltä nuoremmille.
On tärkeää saada koottua ja tallennettua Tenon varren jokisaamelaisten esineistön lisäksi kertomusperinnettä, joikuperinnettä ja duodjiperinnettä sekä paikallishistoriaa ja maailmankuvaa.
Selvitystyössä kartoitetaan muun muassa Lohikeskuksen toimintamalli, rahoitustapa sekä mukaan lähtevät organisaatiot. Haluan uskoa, että Suomen ja EU:n pohjoisimmassa kunnassa nähdään vielä Tenon rannalla kohoava Lohikeskus, josta voimme olla ylpeitä. Lohikeskus olisi elävä kulttuurikeskus, jonka tilat ja toiminta luovat yhteisöllisen kohtauspaikan moniääniselle toiminnalle.
Lohikeskus kerää ja siellä on tallennettuna ja esillä perinteistä jokisaamelaista lohenkalastustietoa ja esineistöä. Ja keskuksessa tehdään myös kansainvälisen tason lohitutkimusta sekä muuta arktiseen luontoon ja saamelaiskulttuuriin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Perinteinen saamelainen tieto ja nykyaikainen tutkimustoiminta kulkisivat käsikädessä. Tuntekaamme menneisyytemme, mutta katsokaamme myös rohkeasti tulevaisuuteen!