Ohcejoga gielda doarju sámediggeláhkaevttohusa

Ohcejoga gielda doarju sámediggeláhkaevttohusa, mii lea eiddo dál riikkabeivviid gieđahallamis.

Ohcejoga gielda buktá áššedovdicealkámušastis riikkabeivviid eana- ja meahccedoallováljagoddái ovdan, ahte evttohuvvon láhkanuppástusat nanosmahtášedje máŋgga láhkai sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa álgoálbmogin ja vejolašvuođaid ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.

Ohcejoga gieldda oaidnu lea, ahte vuoigatvuohta meroštallat gii merkejuvvo válgalogahallamii gullá lága vuođđoulbmila mielde sámedikki iešmearridanvuoigatvuhtii. Stáhta galgá čuovvut dan geatnegahtti riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja váldit vuhtii daid sisdoaluid sámediggeláhkanuppástusa dohkkehettiin.

Gieldda mielas lea buorre, ahte sámedikki bargguide lea girjejuvvon doibmen sámeoahpahusa ja -skuvlema áššedovdin, daningo dat nanne ja doarju gielddaid ovddasvástádusa ordnet vuođđooahpahusa dego sámi giellaláhka gáibida.

Gieldda doaimma geahččanguovllus eanemus mearkkašahtti nuppástus lea láhkaevttohusa 9§, mii dárkkálmahttá ovttasdoaibman- ja ráđđadallangeatgenasvuođa sámedikkiin. Ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta, mii vuođđuduvvá oktasašbargui, friddja ovdamiehtamii ja dihtui lea gieldda mielas rivtteslágan ođastus. Gielddahoavda Taina Pieski deattuha, ahte sámediggeláhkaevttohus ii rievdat gieldda iešráđđema.

– Láhkaevttohus čielggasmahttá ovttasdoaibmama ja ráđđádallangeatnegasvuođa sámedikkiin. Láhkaevttohusa 9§ ii sisttisdoala sámediggái gieldinrievtti ovdamearkka dihte eanageavahan- ja lávvenáššiin badjel gieldda iešráđđema. Dát lea daddjojuvvon čielgasit lága vuođustusain. Dán dulkojumi nanne maid riikkabeivviid eana- ja meahccedoallováljagoddi smiehttamušas go cealká, ahte gažaldat ii leat ollege sámedikki gieldinrievttis eiseválddiid dahje almmolaš hálddahusbarggu bargi mearrádusaide, Pieski dadjá.

Maiddái sámekultuvrra guoski váikkuhusaid árvvoštallan eiseválddiid ja eará almmolaš hálddahusbargiid doaimmain lea Ohcejoga gieldda mielas erenoamáš buorre lasáhus láhkaevttohussii. Váikkuhusaid árvvoštallan jo doaimmaid álgomuttus álkidahttá čielggasmahttit dan, guoskágo ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta ášši ja leago das erenoamáš mearkkašupmi dahje vejolaš hehttehus sápmelaččaide.

Eiseválddit galget gieldda mielas váldit vuhtii mearrádusain, ahte dat galget ovddidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvama ja nuppe dáfus caggat doaibmabijuid negatiivvalaš váikkuhusaid sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvamii, erenoamážit váldimin vuhtii árbevirolaš ealáhusaid.

– Ohcejoga gielda háliida dákko deattuhit erenoamážit Deanu luossabivddu guoskevaš njuolggadusaid válmmaštallama, áiggil gullama ja ráđđádallangeatnegasvuođa, gielda čállá cealkámušastis.

Ohcejoga gielda lea Suoma áidna sámi eanetlogu gielda, gos sámegiela geavaheapmi ja sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin bargan lea ain eallinfámolaš. Sáhtát lohkat cealkámuša ollásit dákko. Ohcejoga gieldda cealkámušain riikkabeivviid eará váljagottiide lea seamma sisdoallu.