Kunnanjohtajalta: Ajat muuttuu pohjoisessakin

Elämme murroksen ja epävarmuuden aikoja. Perinteinen ajattelumme on tullut haastetuksi myös meillä Pohjois-Lapissa. Selvisimme koronasta ja pitkien rajasulkujen jälkeen rajakauppakin on taas vilkastunut Utsjoella. Samaan aikaan Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi on nostanut yritysten ja kunnan kustannuksia ja lisännyt kuntalaisten elinkustannuksia. Hallituksen tuoreet suunnitelmat kohonneiden energiakustannusten tukemiseksi antavat pientä helpotusta, mutta eivät ratkaise tilannetta. Tuleva talvi on erityisesti korkeiden lämmityskustannusten vuoksi Pohjois-Lapissa kriittinen.

Kunnissa viimeistellään sote-palveluiden siirtymistä hyvinvointialueen vastuulle. Moni kuntapäättäjä on odottanut mainostettuja laajempia harteita kantamaan vastuuta kasvavista sote-kuluista. Valtionosuuksien laskentakaava muuttuu ja monimutkaistuu kuitenkin uudistuksen myötä. Karkeasti sanottuna ne kunnat hyötyvät sote-uudistuksesta, joissa verotulot ovat viime vuosina kasvaneet ja joissa on onnistuttu pitämään sote-kulut maltillisina. Jos tilanne on päinvastoin, kuten Utsjoella, valitettavasti tämä yhtälö tulee vaikuttamaan vielä vuosien päähän kunnan talouteen. Uusi valtionosuuksien laskentamalli on tässä mielessä armoton. Pienissä kunnissa sote-kulujen vuosiheilahtelut ovat tavallisia, kun emme voi ennustaa ihmisten vakavaa sairastumista ja esimerkiksi pitkää erikoishoidon tarvetta.

Utsjoella suhteellisen hyvä useamman vuoden kestänyt nousukausi on auttamattomasti ohitse. Seuraamme tässä muuta maata ja maailmaa omien erityismurheiden lisäksi. Tenon lohikato vie talousalueelta vuosittain 5 miljoonan euron tulot. Lisäksi koronan aiheuttamien lähes kahden vuoden rajasulkujen vaikutukset jättivät ison loven alueen yritysten liiketoimintaan. Yritystemme liikevaihdosta 70–95 prosenttia muodostuu Norjan rajakaupasta. Kunnan 12 miljoonan euron lainakanta on kunnan kokoon nähden Suomen suurimpia.

Utsjoen verokertymän kasvupotentiaali liittyy kiinteistöveroon ja yhteisöveroon. Kuntaan tehdyt merkittävät yksityiset matkailuinvestoinnit on tärkeää saada täysimääräisesti käyttöön tuomaan kuntaan lisää eloa, elämää ja verotuloja. Yritykset ovat kunnan elinvoiman kivijalka. Tarvitsemme lisää yrittäjyyttä ja menestyviä yrityksiä. Elinvoimainen kunta pystyy tuottamaan kuntalaisten tarvitsevat palvelut ja vähän enemmänkin. Elinvoima poikii uutta elinvoimaa ja uusien asukkaiden imua. Syntyy positiivinen kierre.

Kunta voi tukea tätä kehitystä yritysmyönteisellä elinkeinopolitiikalla. Utsjoella on menossa useita yritysten toimintaedellytyksiä tukevia hankkeita. Lisäksi perustimme 1. syyskuuta kuntaan Yritysfoorumin tukemaan yritysten keskinäistä yhteistyötä sekä kunnan ja yrittäjien vuoropuhelua. Pääviestimme on: onnistuneessa yhteistyössä 1+1=3. Ensimmäisen tapaamisen keskustelut yrittäjien kanssa olivat lupaavia.

Kun puhumme elinvoiman vahvistamisesta, olemme melko hyviä listaamaan asioita, jotka eivät meille käy eivätkä ainakaan sovi erityisolosuhteittemme vuoksi Lappiin. Uskon, että tämä ajattelu tulee haastetuksi jo lähivuosina ja pidemmällä aikajänteellä vielä vahvemmin. Ilmastonmuutos, vihreä siirtymä, kaupungistuminen, pienenevät ikäluokat, kestävyysvaje ja kasvavat sote-kulut haastavat pohjoista elämää tulevina aikoina.

Uskon että edessä on iso systeeminen muutos, josta selviytymiseen tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja ratkaisuhalukkuutta. Emme voi enää juuttua ikiaikaisiin poteroihimme, jos haluamme pitää Pohjois-Lapin elinvoimaisena ja kehittyvänä alueena tulevaisuudessakin. Meillä on valtavasti mahdollisuuksia, joihin tarttumiseen tarvitaan yhteistä tahtoa ja hyvää tulevaisuuteen katsovaa tekemisen meininkiä.

Taina Pieski, kunnanjohtaja

Kirjoitus on julkaistu myös Inarilaisessa.