Kunnanjohtajalta: Vihapuhe – tuo aikamme paholainen

Muistatko kun ennen keskusteltiin kylätilaisuuksissa, kirkkokahveilla, kaupan pihalla ja poroerotusaidalla. Käydään sitä keskustelua edelleenkin myös kasvokkain, mutta rinnalle tuli vuosia sitten erilaiset netin keskustelupalstat ja sosiaalisen median kanavat. Kaikki pääsevät nyt keskusteluun mukaan ja jokainen voi etsiä sen oman samanmielisten kuplansa.

Hieno idea kaikenlaisen keskustelun mahdollistamisesta on kääntynyt jo aikaa sitten itseään vastaan. Monesta nettipalstasta ja some-kanavasta on tullut yhä enemmän vihapuheen alusta.

Useimmat meistä miettivät edelleen kasvokkaistapaamisissa, miten toisella puhuu ja moni osaa kuunnellakin toista. Tätä näkee valitettavan harvoin netin keskustelupalstoilla ja somessa. Oma lukunsa on miljoonat some-trollit, joiden tarkoitus on vain synnyttää eripuraa ja epävakautta.

Vihapuhe puhkeaa yleensä asioista, joihin liittyy voimakkaita mielipide-eroja. Tieteellinen tieto tai faktat eivät vihapuhetta hillitse. Tunteet, mielipiteet ja disinformaatio ovat kovempaa valuuttaa.

Kuluneen vuoden aikana vihapuhetulvaa on nähty keskusteluissa, jotka ovat koskeneet muun muassa koronaa, rokotteita, sote-työntekijöiden palkkoja, luonnon ennallistamista, Al-Holin pakolaisia ja translakia. Esimerkkejä pitkäkestoisista vuosien vihapuheen aiheista ovat ilmastonmuutos, päästövähennykset, maahanmuutto, sosiaaliturva, tasa-arvo ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet.

Viime viikkojen aikana moni Inarilaisenkin lukijoista on joutunut vihapuheen kohteeksi. Saamelaiskäräjälain uudistamista koskeva julkinen keskustelu on sisältänyt ison vyöryn vihapuhetta, rasismia ja jopa kiihottamista kansanryhmää vastaan. Oman osani olen itsekin vihapuheesta saanut, mutta en lähellekään sitä määrää, mitä asiassa aktiiviset saamelaisnuoret ovat joutuneet vastaanottamaan. Moni heistä jo vuosien ajan.

Kun pienen saamelaisvähemmistön edustajien ja heitä puolustavien kimppuun hyökätään avoimesti jopa valtaa pitävien taholta, ei voi olla muuta kuin järkyttynyt ja surullinen.

Tätäkö on suomalainen aikuisten yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri vuonna 2022? Näinkö kohtelemme toisiamme maassa, joka on profiloitunut vuosikymmenten ajan kansainvälisesti rauhaa ja ihmisoikeuksia edistävänä valtiota. Se ei ole minun Suomeni.

Vihapuheesta on tullut yhteiskuntamme uusi paholainen. Se tuhoaa rakentavan keskustelun ja toinen toistemme kuuntelemisen. Vihapuhe lisää vastakkainasettelua ja vahvistaa ihmisten eriytymistä omiksi ryhmikseen.

Vihapuheen tavoite on yksilötasolla nujertaa ja luoda pelkoa. Pahimmillaan vihapuhe heikentää ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta heikentäen koko maan sisäistä turvallisuutta. Vihapuheen lietsonta onkin yksi keskeinen informaatiovaikuttamisen väline.

Tarvitsemme enemmän aitoa vuoropuhelua ja toistemme kuuntelemista. Sananvapauteen kuuluu myös sananvastuuvapaus. Parhaiten sitä voi meistä itse kukin testata asettumalla vihapuheen kohteen asemaan. Kaikkein olennaisinta on kuitenkin se, hyväksyykö suuri hiljainen enemmistö vihapuheen maassamme.

Taina Pieski, kunnanjohtaja

Kirjoitus on julkaistu myös Inarilaisessa.