Lausunto Lapin hyvinvointialueen 27.3.2024 talouden sopeuttamisohjelmasta

Utsjoen kunta kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi Lapin hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelmaan liittyvässä asiassa. Laki hyvinvointialueesta (611/2021, 14 §) edellyttää hyvinvointialueen ja kuntien valtuustokausittaisia neuvotteluja tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Neuvotteluissa voidaan sopia yhteistyön edellyttämästä yhteistoimintarakenteista, toimintamalleista ja yhteistyön edellyttämästä tiedonkulusta. Samoin laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, 6 § ja 7 §) edellyttää yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen välillä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Lisäksi kuntalakiin (410/2015, 1§) on kirjattu, että kunnan tehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Edellä mainitun mukaisesti useissa laeissa on säädetty asioita, joita kuntien ja hyvin­vointialueen yhteistyössä tulisi huomioida. Näiden huomioiminen on nykytilanteessa varsin haastavaa, koska tiedonsiirto hyvinvointialueen ja kunnan välillä perustuu pitkälti ”kyliltä kuultuihin faktoihin”. Paikallistasolla tehtävät muutokset palveluiden järjestämiseen tai uudelleen organisointiin tehdään lähes poikkeuksetta ilman kunnan kuulemista, jolloin kokonaiskuva jää usein vaillinaiseksi ja paikalliset olosuhteet jäävät huomiotta. Erityistä huomiota Utsjoen kunta pyytää kiinnittämään saamenkielisten palveluiden järjestämiseen ja turvaamaan sote-lähipalvelut siten, että kielelliset ja kulttuurilliset näkökulmat huomioidaan kautta palveluketjun.

Erityistä huolta Utsjoen kunnassa kannetaan niiden ihmisten puolesta, jotka ovat kuuluneet jonkin sote-palvelun piiriin, mutta ovat nyt vaarassa jäädä palveluiden ulkopuolelle palvelukriteereiden tiukentuessa. Hyvinvointialueuudistuksen yhtenä perusajatuksena oli tarjota tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tasa-arvoinen palveluiden saatavuus ei kuitenkaan enää säästötoimien edetessä ole se perusajatus.

Ongelmana Utsjoen kunnassa nähdään tiedonsiirtoon liittyvät haasteet. Uhkana on, että kuntaan muodostuu väliinputoajien joukko, jotka aikaisemmin ovat kuuluneet sote-palveluiden piiriin, mutta jäävät nyt ilman kohdennettuja palveluita. Tämän vält­tämiseksi olisi erittäin tärkeää luoda sellaiset yhteistyörakenteet, joissa myös tämä näkökulma tullaan huomioimaan.

Utsjoen kunnassa on vahva halu tehdä yhteistyötä Lapin hyvinvointialueen kanssa ja löytää yhdessä keinoja, jotta hyvinvointialueen mittavat säästötoimet eivät olisi uhka kunnan mahdollisuuksille kehittää kunnan elinvoimaa nyt ja tulevaisuudessa. Sote­ palvelut ovat sivistystoimen ohella yksi kunnan tärkeimmistä peruspalveluista.

Kunnan ja hyvinvointialueen rajapintayhteistyön kannalta on erittäin tärkeää käydä jatkuvaa vuoropuhelua molempien osapuolten näkökulmasta eri palvelualueilla. Esimerkiksi oppilashuoltoon liittyvät asiat vaikuttavat mitä suurimmassa määrin sivistys­palveluiden järjestämiseen kunnassa. Erityisopettajien, koulunkäyntiavustajien ja muiden kunnan vastuulla olevien sivistystoimen tukipalveluiden resurssointi on mahdotonta, jos oikea-aikaista informaatiota ei ole saatavilla oppilashuoltoon kuuluvilta tahoilta. Resurssipula ei myöskään voi olla peruste jonkin palvelun järjestämisvastuun siirtämiseksi pois kunnan alueelta. Lähtökohtaisesti Utsjoen kunnassa on oltu varsin tyytyväisiä yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa oppilashuollon osalta.

Huolta kuitenkin on esimerkiksi erilaisten tukipalveluiden järjestämisen osalta kuten koulupsykologi, toimintaterapia, puheterapia ja fysioterapia.

Hyvinvointialueen matkapalvelukeskustoimintaan liittyvät seikat ovat myös esimerkki siitä, ettei kunnan kanssa ole käyty mitään neuvotteluja tai avattu matkapalvelukeskuksen toimintamallia kuntatasolla ja mahdollista vaikuttavuutta joko taksiyrittäjien tilanteeseen tai asiakkaan saamaan palveluun. Erityisenä huolena Utsjoen kunta pitää sitä vaihtoehtoa, että paikallisella tasolla kuljetuspalveluiden tuottajat eivät pääse sopimukseen hyvinvointialueen kanssa, jolloin kuntalaiset, jotka olisivat oikeutettuja esimerkiksi niin sanottuihin sote-kyyteihin, eivät saa oman kuntansa alueelta tätä palvelua, vaan kyydit ajetaan muiden Lapin kuntien yrittäjien toimesta.

Huolestuttavana ilmiöinä kunnassa pidetään myös sosiaali- ja terveyspalveluiden eriytymistä. Tämä näkyy kuntalaisille muun muassa epäselvyyksinä siinä, kuka hoi­taa ja mitä hoitaa, kuka vastaa palveluneuvonnasta, laskutuksiin liittyvistä epäsel­vyyksistä, palvelutarpeen arvioinnista jne. Lähestyvä kesäaika tuo huolta myös pal­veluiden järjestämisen suhteen. Kuntiin on tultava hyvissä ajoin tieto siitä, miten loma-aikojen toiminnot on järjestetty.

Utsjoen terveyskeskuksen vuodeosaston tulevaisuudesta on liikkeellä ollut eriasteisia huhuja aina sen lakkauttamisesta toimintojen uudelleen järjestämiseen. Jälkimmäinen on hyvää ja tervetullutta muutosta, mutta tässäkin on tärkeää ottaa huomioon pitkät välimatkat sekä saamen kieli ja kulttuuri. On huomioitava, että lupapaikkoja on olemassa, jotta esimerkiksi saattohoitotilanteessa omaisten ei tarvitse matkustaa muihin kuntiin läheisensä luokse ja että hoito ja hoiva mahdollistuu myös saamen kielellä. Lisäksi on huomioitava akuuttipotilaiden lyhytaikaisen hoidon mahdollisuus Utsjoella, koska nyt esitettyjen mallien mukaan samanaikainen vuodepaikkojen vä­hentäminen Ivalon vuodeosastolta aiheuttaa Inari-Utsjoki -alueelle väistämättä tilan­teen, jossa potilasturvallisuus vaarantuu ja ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa hoitoon pääsyn suhteen. Lisäksi Utsjoen kunta muistuttaa, että yhteistyötä Norjan kanssa tulee kehittää rajaseutualueella, ei vain henkeä uhkaavassa tilan­teessa, vaan kautta sote-palveluiden saatavuuden.

Vuodeosaston profiilin muutoksen yhteydessä keskusteluissa on ollut myös kotisai­ raalamalli, mikä toisi palvelun ihmisten koteihin. Tämä vaatii kuitenkin resurssipanos­ tuksia ja herättää huolta palveluiden jatkuvuuden näkökulmasta, jos osaavaa henkilö­ kuntaa ei pystytä rekrytoimaan ja sitouttamaan Utsjoen kuntaan. Kotisairaalamalli ei saa vaikuttaa sairaanhoitajaresursseihin negatiivisesti ja uuden mallin luomisessa kunta pyytää huomioimaan varsin pitkät välimatkat ja mahdolliset toimintojen saman­ aikaisuudet.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus ja muutos kuntien palve­lutuotannosta hyvinvointialueelle on ollut suuri. Utsjoen kunta haluaa olla mukana tässä muutoksessa, joka onnistuessaan antaa mahdollisuuden elinvoiman vahvista­miseen. Muutoksen toteuttaminen edellyttää nykyistä parempaa vuoropuhelua ja yh­teistä tilannekuvaa kautta linjan. On huomioitava, että kuntalaisten turvallisuus on taattava. Turvallisuusnäkökulman merkitys korostuu nykyisessä maailman ajassa en­tisestään.

Palvelualuetasolla on syytä miettiä, kuinka vallitsevasta tilanteesta päästää eteen­ päin. Kuntalaisilla on oikeus heille kuuluviin palveluihin ja lähipalvelun pitää olla lähi­palvelu. Kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyö on erittäin tärkeää molempien osa­ puolten näkökulmasta. Tämä korostuu myös sote-kiinteistöjen tilatarkastelujen osalta. On tärkeää, että neuvottelut näistä kiinteistöistä käydään paikallistasolla ja näin onneksi näyttää myös tapahtuvan.

Utsjoella 27.3.2024 Päivi Kontio

Kunnanjohtaja