Gielddahoavdda ođđa jagi dearvvahus
10.1.2022
Buori álgi jagi 2022!
Dát ođđa jagi dearvvahusa álggaheapmi orru dál vehá váttis. Leahan dáhpin jagi molsašumis, ahte hukset luohttámuša boahttevuhtii ja vuordit álgi jagi movttegis mielain. Máilbmi eallá ain globála koronakriissas ja orru, ahte dilli ii leat buorráneamen áibba lagašboahttevuođas. Ohcejoga gieldda dát kriisa lea geahččaladdan duođaid garra gieđain, rádjagiddemat ja turismma geahppáneapmi sakka leat dagahan gildii váttis ráhkadusnuppástuskriissa. Dasa lassin buot eanemus mearkkašahtti ášši midjiide ohcejohkalaččaide lei luossabivddu ráfáiduhttin Deanus. Eallin Ohcejogas ovdána jagiáiggiid birrajođu mielde, guhtege jagiáiggis leat iežaset barggut. Go Deanus vulget giđđat jieŋat ja johka lea cohkon, de álgá golgadeapmi, buođuid huksen, fierbmebivdu, suhkan ja mihcamáraid áigge bohtet luossaturisttatge. Dál buot lei nuppeláhkai. Vaikko áddet bures ráfáiduhttima duogážiid ja ulbmila; luossanáliid suodjaleami, ii dat daga ášši álkibun. Go vel johkii orru ásaidan ”ruoššaluossa”, de njulgestaga váibmui bávččaga.
Eanagotti doaibmit ja Lappi lihttu leat buori ovttasbarggus gieldda doaibmiiguin gárvvistan geaidnokártta ja projeaktaprográmmaid, maiguin massojuvvon eallinfámu gildii sáhttá hukset ja nannet. Ovddidanvejolašvuođat leat ollu ja jáhkán, ahte máilmmi ođđa megatreanddain, nu sihkkelastinturismmas go luondoturismmasge oažžut ođđa geasuheaddji doaimmaid geasseturismii. Viđa sámeguovllu gieldda oktasaš Lapin polku (Lappi bálggis) -projeakta lea maid hui buorre vejolašvuohta. Máŋggahámat fitnodatdoaimma prográmmabálvalusaiguin sáhttá sihkkarit loktet geahppánan luossaturismma sadjái. Lea goit áibba vealtameahttun, ahte stáhta ruhtada geahppajohtolaga geinnodagaid, mat leat vealtameahttumat earet eará sihkkelastinturismma ovddideami dáfus. Gielda dárbbaša dán ráhkadusnuppástusdilis stáhtas ekonomalaš doarjaga, vai dili masa mii leat almmá iežamet siva geažil gártan, sáhttá oppa muhtunláhkaige divvut.
Geasi gieldaválggaid maŋŋá ođđa váldostivra álggahii barggu čakčat oktasaš seminárain, Ohcejohka ”Ođđa gielda”. Gielddat leat áibba ođđa dilis, go gieldahistorjjá stuorámus nuppástus, sode-ođastus, lea viimmatge ollašuvvamin. Ođastusa leat válmmaštallan juo badjel logi jagi áigge. Buoremus dilis ođastus lasiha olbmuid ovttaveardásašvuođa, muhto stuorra ballu lea, ahte lagašbálvalusat gárgidit guhkás stuorra ássanguovddážiidda ja sámegielat ja sámekultuvrii vuođđuduvvi bálvalusaid mearri geahppána. Ođđajagimánus dollojuvvojit Suoma vuosttas guovloválggat, main válljejuvvojit guovlostivrrat buresbirgenguvlui. Dán rádjai gielda lea vástidan sosiálabálvalusain, dearvvasvuođafuolahusa ja gádjundoaimma ordnemis ja dás ovddos buot dáid bálvalusaid ordnen sirdása buresbirgenguvlui. Gieldda nana ovddugohcinbargguin ja ovttasbargguin buresbirgenguovllu mearrideaddjiiguin sáhttit váikkuhit dasa, mo ja gos Ohcejoga olbmuid lagašbálvalusat ordnejuvvojit boahtte jagi maŋŋá. Guhtege gielddaolmmoš sáhttá váikkuhit dan láhkai, ahte jienasta válggain.
Seammás gártat dahkat mearrádusaid ja plánet boahttevaš jagiid ekonomiija ja doaimma almmá, ahte mis livččii áibba čielga ipmárdus das, makkár gielda lea jagi 2023 álggu rájes. Gieldastrategiija ođasmahttin ja organisašuvdnaođastusa dahkan lea okta boahtte jagi dehálaš mearrádusain.
Jagi 2022 bušeahta oaččuimet balánsii garra rahčama maŋŋá. Doaimmaide guoski nuppástusain stuorámus lea Sámi giellaguovddáža, Giellagárddi, doaimma álggaheapmi. Sámi giellaguovddáža leat plánen juo guhká, vuosttas váldostivraálgga áššis lea dahkkon juo jagis 2009. Dan maŋŋá giellaguovddášášši leat ovddidan sierra projeavttaiguin ja dál dan doaibma šaddá bissovaš oassin gieldda doaimma, go bušehttii lea várrejuvvon mearreruhta dárbbašlaš doaimmaid vuođđudeami várás ja doaimma álggaheami várás jagi 2022 čakčamánus. Sámegiella ja gieldda guovttegielatvuohta leat Ohcejohkii dehálaččat sihke guovllu iešlági ja eallinfámu geažil. Giellaguovddáža višuvdna ”Ealli sámegielat biras” lasiha gieldda geasuhusa, doallanfámu ja ruovttoluotta máhccama.
Go smiehtan vássán jagiid, measta logi jagi Ohcejoga gielddahoavdan, de fámolamos dovdu lea giitevašvuohta. Lean ožžon bargat munnje dehálaš olbmuid ja guovllu buorrin. Vássán jagiid áigge Ohcejoga guovlu lea ovdánan duođaid ollu. Gieldda mearrádusdahkanproseassat leat ovdánan buori ovttasbarggu ja luohttámuša vuoiŋŋas. Ođđa fitnodagat leat álggahan doaimmaset, máŋggat boares fitnodagat leat nannen doaimmaset ja birra jagi turisma lea ovdánan jođánit. Lea njulgestaga váttis oppa jáhkkitge, man oanehis áiggis buot dát nuppástusat ja ovdáneapmi lea dáhpáhuvvan. Gildii leat dahkkon maid almmolaš investeremat mealgat; dearvvasvuođaguovddáža viiddideapmi, Njálla-hálla, ráidodállu, oahppiásodat, golbma máŋggadoaimmadálu. Viesuid livččii dárbbašan eanet hukset, muhto priváhta investeremat, mat leat vuordimis, veahkehit doaivvu mielde gieldda kronalaš viessovátnivuođas. Erenomáš duđavaš lean das, ahte Gáregasnjárgii huksegohtet geassit beavttálmahtton bálvalusássanovttadaga. Bolesa doaibmadálu huksen, tuollu ođđa doaimmat ja huksenprojeavttat lagašboahttevuođas maiddái lasihit eallinfámu gielddas. Mearrádusdahkanproseassat leat mannan bures ja buriin ovttasbargguin.
Go luoban dál virgebarggustan, de giittán buot Ohcejoga gieldda bargiid, geaiguin lean ožžon bargat. Gielddas lea čeahpes, bargui čatnasan ja gelbbolaš bargoveahka, dinguin leamašan illu bargat buot gielddaolbmuid buorrin. Giittán gieldda ássiid ja luohttámušolbmuid, lean ožžon dis doarjaga, fámu ja mearkkašumi iežan bargui.
Ođđa gielddahovdii sávan buot buori ja menestumi virggi dikšumis!
Dat, makkár boahttevuođa hukset Ohcejohkii, lea gitta hui ollu mis alddámet – ja mii hukset čuvges boahttevuođa ovttas ja ovttasbargguin!