Gielddahoavddas: Ohcejohka gárvvis váldit ođđa lávkki

8.6.2022


Kunnanjohtajalta: Utsjoki valmis uuteen kehitysloikkaanOhcejogas almmuhuvvui fáhkkes ráhkadusnuppástusa dilli Deanu luossabivdogildosa ja korona dagahan rádjagiddemiid geažil badjelaš jahki dassái. Álggaheimmet doaimmaid, mainna hutkat ideaid sihkkarastit ođđa eallinfámu ovttas gielddaolbmuiguin ja guovllu fitnodatdoalliiguin. Mielde leamašan maiddái Lappi lihttu ja Lappi ELY-guovddáš.

Čoahkis leat dál seahka dievva fiinna ideat, maid mii leat ovdanbuktán juo jagi áigge máŋggaide ministariidda ja virgeolbmuide, vai gielda oččošii doarjaga kriisadilis, mii lea vearrámus 100 jahkái.

Ovddabealde lea juo nubbi maŋŋálas dievas luossabivdogielddus. Giddejuvvon ”luossafabrihkka” dagaha 10 miljovnna euro vuolláibáhcaga min ekonomalaš guvlui. Stáhta lea dorjon guovllu 300 000 euro álgoruđain. Okta njunušpolitihkkár gávnnahii, ahte dat lea buorre álgu. Lean seamma oaivilis – dás ferte beassat ovddosguvlui.

Mii doarjalat stáhtii, ahte Suoma áidna sámeeanetlogu gielda ii guđđojuvvo okto ceavzit dán katastrofas, masa eat leat sáhttán ieža váikkuhit.

Vuođđoláhkaváljagoddi eaktudii miessemánus cealkámušastis gieđahaladettiin luossabivddu gieldi lága, ahte stáhtaráđđi čielggada, makkár eará doaimmaiguin sápmelaččaid vuoigatvuođa bajásdoallat ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset sáhttá doarjut ja ovdánahttit luossabivddu ráddjemis fuolakeahttá.

Mis leat fiinna ideat gárvvisin dasa, mo doarjut sámekultuvrra ja nannet Ohcejoga eallinfámu ja oidnosiid čuovgadut boahttevuhtii. Dákkárat leat luossabivddu árbevierroguovddáš, sámi giellaguovddáš ja sámi musihkkaakademiija. Dasa lassin suvdilis turismma ovddideapmi ja johtolatdorvvolašvuohta gáibidit resurssaid geahppa johtolaga jođáhagaide.

Rikkis luossabivdoárbevierru, mii lea leamaš juo máŋga čuođi jagi, ja dasa laktáseaddji kultuvrralaš ja gielalaš máhttu lea duođalaš áitaga vuolde jávkat luossabivdogildosa ja árbedieđu ámmátolbmuid agáiduvvama mielde. Luossabivddu árbevierroguovddáža bargun livččii ealáskahttit, seailluhit ja viidásabbot ovddidit luossabivdoárbevieru ja dan vuođul bohciideaddji ođđa ealáhusaid.

Luossabivddu árbevierroguovddáš livččii lunddolaš oassi stáhta doarjjadoaimmaid johkasápmelaš kultuvrra ja sámegiela eallinfámu sihkkarastimii.

Luossabivddu árbevierroguovddáš bálvalivččii maiddái Ohcejoga ovdáneaddji turismma ja sihkkarasttášii, ahte turisttain lea mii nu vásihanláhkai ja oaidninláhkai. Árbevierroguovddáš bálvalivččii viidát árbedieđu hálddašeaddjiid ja servošiid, skuvllaid, turismma ja oktasašbarggu gieldda rájáid rastá.

Ja mii livččii buoret báiki luossabivddu árbevierroguovddážii go Gieddemielli Deatnogáttis!

Vaikko Ohcejohka lea Suoma áidna sámeeanetlogu gielda, de sámegiella dárbbaša ealáskahttima erenomážit dál, go nuppástusat dáhpáhuvvet jođánit ja fáhkka.

Ulbmilin lea ahte giellaguovddáš Giellagárdis šattašii Ohcejoga sámegielat doaimma ja áššedovdamuša váimmusbáiki. Giellaguovddáža oaivilin lea oahpahit sámegiela, hutkat báikkiid sámegiela geavaheapmái ja ovddidit Ohcejoga sámegielat bálvalusaid.

Min višuvdna lea, ahte Ohcejohka lea ealli sámegielat biras dás ovddosge, ja dát lea dehálaš oassi gieldda eallinfámu.

Ohcejoga gielda ovddidišgođii jagis 2013 Sámi musihkkaakademiija sámemusihka nannema ja ealáskahttima dihte. Guovllu sápmelaččaid árbevirolaš vokálamusihkka juoigan lea hui áitatvuloš dilis.

Árbevirolaččat juoiganárbevierru sirdásii sogain sohkabuolvvas nubbái njálmmálaš tradišuvdnan. Girku ja stáhta hárjehan assimilerenpolitihka geažil juoiganárbevierru goit goasii jávkaduvvui Ohcejogas.

Gillilis ovddidanbargu lea dahkkon njealji projeavttas, main lea ee. ollašuhtton dutkosii doalvu skuvlenprográmma, ráhkaduvvon oahppoplánat ja piloterejuvvon ođđa. Akademiija lea buvttadan máŋga dakkár sámeartistta, geat leat ráhkadan skearru.

Gillilis ovddidanbargui dárbbašuvvo vuođđoruhtadeapmi.

Boahttevuođa višuvnnain Ohcejoga Sámi musihkkaakademiija livččii oppa Sámeeatnama (Norga, Ruoŧŧa, Suopma, Ruošša) árbevirolaš sámemusihka mearkkašahtti ealáskahtti ja ovddideaddji. Dat skuvlešii sámi vokálamusihka ámmátolbmuid, ovddidivččii musihkkariekkesdoaimma, hutkkašii ođđa pedagogalaš vugiid oahpahit sámemusihka ja addit dáidaga vuođđooahpahusa sámemusihkas.

Mii hálidat darvánit ođđa vejolašvuođaide dál, go min luossafabrihkka lea giddejuvvon. Okto eat birge, baicce dárbbašat stáhta veahki seammaláhkai go stuorát fabrihkkagávpogat fáhkkes ráhkadusnuppástusa kriisadilis.

Taina Pieski, gielddahoavda

 

Čálus lea almmustahtton maiddái Inarilainen-aviissas.


Eará ođđasat