Kunnanjohtajalta: Utsjoki valmis uuteen kehitysloikkaan

Utsjoella julistettiin äkillisen rakennemuutoksen tila Tenojoen lohen kalastuskiellon ja koronan aiheuttamien rajasulkujen vuoksi reilu vuosi sitten. Käynnistimme toimet uuden elinvoiman ideoimiseksi yhdessä kuntalaisten ja alueen yrittäjien kanssa. Mukava ovat olleet myös Lapin liitto ja Lapin ELY-keskus.

Kasassa on nyt iso säkillinen hienoja ideoita, joita olemme esitelleet jo vuoden ajan useille ministereille ja virkamiehille kunnan tukemiseksi 100 vuoteen pahimmassa kriisissä.

Edessä on jo toinen peräkkäinen lohen kalastuksen täyskielto. Suljettu ”lohitehdas” aiheuttaa 10 miljoonan euron vajeen talousalueellemme. Valtio on tukenut aluetta 300 000 euron siemenrahalla. Eräs johtava poliitikko totesi, että se on hyvä alku. Olen samaa mieltä – tästä on päästävä eteenpäin.

Vetoamme valtioon, ettei Suomen ainoaa saamelaisenemmistöistä kuntaa jätetä yksin selviytymään tästä katastrofista, johon emme ole voineet itse vaikuttaa.

Perustuslakivaliokunta edellytti toukokuussa lausunnossaan käsitellessään lohen kalastuksen kieltävää lakia, että valtioneuvosto selvittää, millaisilla muilla toimilla saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan voidaan tukea ja edistää kalastuksen rajoittamisesta huolimatta.

Meillä on hienot ideat valmiina siihen, miten tukea saamelaiskulttuuria ja vahvistaa Utsjoen elinvoimaa ja näkymää kohti valoisampaa tulevaisuutta. Tällaisia ovat lohen kalastuksen perinnekeskus, saamen kielikeskus ja saamelainen musiikkiakatemia. Lisäksi kestävän matkailun edistäminen ja liikenneturvallisuus vaativat panostuksia kevyen liikenteen väyliin.

Monisatavuotinen rikas lohestusperinne ja siihen liittyvä kulttuurinen ja kielellinen osaaminen on todellisessa vaarassa hävitä kalastuskiellon ja perinnetiedon osaajien ikääntymisen myötä. Lohen kalastuksen perinnekeskuksen tehtävänä olisi elvyttää, säilyttää ja edelleen kehittää lohen kalastusperinnettä ja sen pohjalta ponnistavia uusia elinkeinoja.

Kalastusperinnekeskus olisi luonteva osa valtion tukitoimia jokisaamelaisen kulttuurin ja saamen kielen elinvoimaisuuden varmistamiseksi.

Kalastusperinnekeskus palvelisi myös Utsjoen kehittyvää matkailua ja varmistaisi, että matkailijoilla on koettavaa ja nähtävää. Perinnekeskus palvelisi laajasti perinnetiedon haltijoita ja yhteisöjä, kouluja, matkailua ja kunnan rajat ylittävää yhteistyötä.

Ja mikä olisi parempi paikka lohen kalastuksen perinnekeskukselle kuin Onnelan törmä Tenon rannalla!

Vaikka Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta, saamen kieli kaipaa elvyttämisestä erityisesti nyt, kun muutokset ovat nopeita ja yllättäviä.

Kielikeskus Giellagárdista on tarkoitus tehdä Utsjoen saamenkielisen toiminnan ja asiantuntemuksen sydän. Kielikeskuksen tarkoituksena on opettaa saamea, luoda paikkoja saamen kielen käytölle ja kehittää Utsjoen saamenkielisiä palveluita.

Visiomme on, että Utsjoki on elävä saamenkielinen ympäristö jatkossakin, ja tämä on olennainen osa kunnan elinvoimaa.

Utsjoen kunta lähti vuonna 2013 kehittämään Saamelaista musiikkiakatemiaa (Sámi musihkkaakademiija) saamelaismusiikin vahvistamiseksi ja elvyttämiseksi. Alueen saamelaisten perinteinen vokaalimusiikki joiku on erittäin uhanalaisessa tilassa.

Perinteisesti joikuperinne siirtyi suvuissa sukupolvelta toiselle suullisena perinteenä. Kirkon ja valtion harjoittaman sulauttamispolitiikan seurauksena joikuperinne kuitenkin lähes hävitettiin Utsjoella.

Pitkäjänteistä kehitystyötä on tehty neljässä hankkeessa, joissa on mm. toteutettu tutkintoon johtava koulutusohjelma, luotu opetussuunnitelmia ja pilotoitu uutta. Akatemia on tuottanut useita levyttäneitä saamelaisartisteja.

Pitkäjänteiseen kehittämistyöhön tarvitaan perusrahoitus.

Tulevaisuuden visioissa Utsjoen Saamelainen musiikkiakatemia olisi koko Saamenmaan (Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä) keskeinen perinteisen saamelaismusiikin elvyttäjä ja kehittäjä. Se kouluttaisi saamelaisen vokaalimusiikin ammattilaisia, kehittäisi musiikkikerhotoimintaa, loisi uusia pedagogisia tapoja opettaa saamelaismusiikkia ja antaa taiteen perusopetusta saamelaismusiikissa.

Haluamme tarttua uusiin mahdollisuuksiin, kun lohitehtaamme on suljettu. Yksin emme pärjää, vaan tarvitsemme valtion apua samalla tavalla kuin isommat tehdaskaupungit äkillisen rakennemuutoksen kriisissä.

Taina Pieski, kunnanjohtaja

Kirjoitus on julkaistu myös Inarilaisessa.