Gielddahoavddas: Sáhka sámi álbmotbeaivvi 6.2. eahketdoaluin
6.2.2023
Buresboahtin ohcejohkalaččat ja min ustibat Sirpmás ávvudit sámi álbmotbeaivvi!
Guhkes koronaáigodaga maŋŋá sáhttit fas čoahkkanit oktii ávvudit midjiide dehálaš álbmotbeaivvi. Dat mearkkaša midjiide ollu!
Ledjen ieš ovddit geardde Ohcejogas álbmotbeaivvi ávvudeamen 22 jagi dassá. Muittašan velge liekkusvuođain makkár dovdu dat lei. Eará álbmotbeivviid lean ávvudan Helssegis. Dál lean ilus go oaččon leat otne dáppe Sámis!
Mii sápmelaččat eallit otne hástaleaddji áiggiid.
Suoma riikkabeivviin lea gieđahallama vuolde sámediggelága ođastus. Lága leat geahččalan ođasmahttit juo golmma ráđđehusbaji áigge, nappo 12 jagi. Dat lea menddo guhkes áigi.
Farga oaidnit gullogo sámiid jietna ja rievdaduvvogo sámediggeláhka nu, ahte mii sáhttit ieža mearridit geat ožžot jienastit sámediggeválggain. Ohcejoga gielda doarju láhkaevttohusa. Sávan ahte duohtavuohta ja soabalašvuohta vuoitá. Ja ahte Suoma stáhta sáhttá gudnejahttit sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid.
Ohcejohkalaš girječálli Niillas Holmberg gávnnaha ášši divttastis bures:
On käräjäaika
on aika Hamletin kysyä
To have or not to have rights.
Hra tuomari, lautamiehistö ja arvoisa yleisö
vetoan siihen että vettä
on vastaisuudessa ammennettava myötävirtaan.
Dál lea gearretáigi
dat áigi go Hamlet jearrá
To have or not to have rights.
Duopmár, lávdealbmát ja buorit geahččit
mun doarjalan dasa ahte čázi
galgá dás duohkoge goivet miehterávdnjái.
Dáppe Deanuleagis nubbi fuollamet lea luossa. Máhccágo luondduluossa Detnui, mii lea min eallinrávdnji. Johkasápmelaččat leat hárjánan čuđiid jagiid áigge oažžut ainjuo oasi birgenlágisteaset Deanu luosas.
Stáhta áigu ásahit Detnui juo goalmmát geassái luosa bivdogildosa. Ja min fuollan lea, ahte seamma dilli joatkašuvvá juoba jagiid, jos luossanálit eai ealás. Ođđa giksi, ruoššaluossa ii bastte buhttet luondduluosa árvvu, muhto baicce áitá dagahit ođđa duođalaš váttisvuođaid. Min jietna ii olus leat gullon soahpamušráđđádallamiin.
Lihkus leat maiddái áššit, main sáhttit illudit. Illudit sáhttá earet eará das, go Ohcejoga gielda oaččui riikkabeivviin ruhtadeami Luossaguovddáža čielggadeapmái. Sáhtášiigo Ohcejogas leat boahttevuođas iežas luossaguovddáš?
Luossaguovddáš vurkešii johkasápmelaš luossabivdoárbevieru. Muhto geahčašii maiddái boahttevuhtii. Mii hálidat jáhkkit, ahte Deanu luosas lea vel boahttevuohta. Čielggadanbargu álgá farga.
Mii hálidat ovddidit Ohcejogas sierra ealáhusaid buori doaibmama raddálagaid. Jáhkán ahte lea vejolaš hábmet ođđa ealáhusaid, nugo suvdilis turismma, almmá ahte das šaddá hehttehus sámi árbevirolaš ealáhusaide. Go gieldda eallinfápmu nanosmuvvá, de das lea ávki buohkaide.
Sáhttit maid illudit das, go stáhta lea juolludan ruhtadeami sápmelaččaid mielladearvvasvuođabargui. Uvjja bargu lea dál dehálut go goasge ovdal. Uvjja bargun lea doarjut min buresveadjima. Uvjja doaimma birra muitala farga lasi dan hoavda Heidi Eriksen.
Dehálamos illuášši midjiide lea, ahte beassat čoahkkanit ná oktii. Ealli sámekultuvra lea min fápmomet. Hálidan erenomážit giitit ovddit sohkabuolvvaid ja ahkeolbmuid dáppe das, ahte sámegiella ja -kultuvra oidno ja gullo ain Ohcejogas ja Deanuleagis. Min dálá sohkabuolvva oktasaš dehálaš bargun lea atnit fuola das, ahte ná lea maid boahttevuođas.
Mii leat smávva álbmot, man eallinfápmu ja váikkuhanvejolašvuođat vuođđuduvvet buori oktasašbargui. Das čujuhussan lea, ahte ávvudat sámiid oktasaš álbmotbeaivvi Norgga beale Sirpmá gili olbmuiguin. Dat lea fiinna árbevierru, mas gánneha doallat gitta.
Hálidan giitit dáid ávvudoaluid lágideaddjiid ja eaktodáhtolaš bargiid. Din bargu lea mávssolaš ja šaddá midjiide buohkaide oktasaš buorrin.
Min eahkeda somámus boddu lea Vildá konsearta. Giitu Hildá ja Viivi, ahte loaiddasteahkki otne dáppe.
Mii leat ovttas eanet. Mii leat ain dáppe!
Buori sámi álbmotbeaieahkeda!