Kunnanjohtajalta: Puhe saamelaisten kansallispäivän 6.2. iltajuhlassa
6.2.2023
Tervetuloa utsjokelaiset ja ystävämme Sirmasta viettämään saamelaisten kansallispäivän juhlaa!
Pitkän koronakauden jälkeen voimme taas kokoontua yhdessä viettämään meille tärkeä juhlaa. Se merkitsee meille paljon!
Olin itse edellisen kerran Utsjoella kansallispäivän juhlissa 22 vuotta sitten. Muistelen vieläkin juhlan tunnelmaa lämmöllä. Muut kansallispäivät olen viettänyt Helsingissä. Nyt on onni ja ilo olla tänään täällä Saamenmaalla!
Me saamelaiset elämme tänään haasteellisia aikoja.
Suomen eduskunnassa on käsiteltävänä saamelaiskäräjälain uudistus. Lakia on yritetty uudistaa jo kolmen hallituskauden ajan. Se on 12 vuotta. Se on liian pitkä aika.
Pian näemme, kuuluuko saamelaisten ääni ja saadaanko saamelaiskäräjälakia muutettua niin, että voimme itse päättää ketkä saavat äänestää saamelaiskäräjävaaleissa. Utsjoen kunta tukee lakiesitystä. Toivon että totuus ja sovinto voittaa. Ja että Suomen valtio voi kunnioittaa saamelaisten ihmisoikeuksia.
Utsjokelainen kirjailija Niillas Holmberg toteaa asian runossaan hyvin:
On käräjäaika
on aika Hamletin kysyä
To have or not to have rights
Hra tuomari, lautamiehistö ja arvoisa yleisö
vetoan siihen että vettä
on vastaisuudessa ammennettava myötävirtaan.
Dál lea gearretáigi
dat áigi go Hemlet hearrá
To have or not to have rights
Duopmár, lávdealbmát ja buorit geahččit
mun doarjalan dasa ahte čázi
galgá dás duohkoge goivet miehterávdnjái.
Täällä Tenojokilaaksossa toinen huolemme on lohi. Palaako villilohi Tenoon, joka on elämänvirtamme. Jokisaamelaiset ovat tottuneet satojen vuosien ajan saamaan ainakin osan elannostaan Tenon lohesta.
Valtio on asettamassa Tenolle jo kolmanneksi kesäksi lohen kalastuskieltoa. Ja huolemme on, että sama kehitys jatkuu jopa vuosiksi eteenpäin elleivät lohikannat elvy. Uusi vitsaus, kyttyrälohi, ei korvaa villilohta, vaan siitä uhkaa tulla vakava uusi ongelma. Ääntämme ei juuri ole kuultu sopimusneuvotteluissa.
On murhetta, mutta on myös ilon aiheita. Yksi ilon aihe on se, kun Utsjoen kunta sai eduskunnalta rahoituksen Lohikeskus-selvitykseen. Voisiko Utsjoella olla tulevaisuudessa oma lohikeskus?
Lohikeskus tallentaisi jokisaamelaista lohenkalastusperinnettä. Mutta katsoisi myös tulevaisuuteen. Haluamme uskoa, että Tenon lohella on vielä tulevaisuus. Selvitystyö käynnistyy pian.
Haluamme edistää Utsjoella eri elinkeinojen hyvää rinnakkaineloa. Uskon, että on mahdollista kehittää uusia elinkeinoja, kuten kestävää matkailua ilman, että siitä syntyy haittaa saamelaisille perinteisille elinkeinoille. Kun kunnan elinvoima vahvistuu, siitä hyötyvät kaikki.
Toinen ilon aihe on se, että valtio on myöntänyt rahoituksen saamelaisten mielenterveystyöhön. Uvjan työ on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Uvjan tehtävä on tukea hyvinvointiamme. Uvjan toiminnasta kertoo pian lisää sen johtaja Heidi Eriksen.
Tärkein ilon aiheemme ovat tällaiset yhteiset kokoontumiset. Elävä saamelaiskulttuuri on meidän voimamme. Haluan erityisesti kiittää aiempia sukupolvia ja täällä tänään olevia ikäihmisiä siitä, että saamen kieli ja kulttuuri näkyvät ja kuuluvat edelleen Utsjoella ja Tenonlaaksossa. Meidän nykyisen sukupolven yhteinen tärkeä tehtävä on huolehtia siitä, että näin on myös tulevaisuudessa.
Olemme pieni kansa, jonka elinvoima ja vaikutusmahdollisuudet perustuvat hyvään yhteistyöhön. Siitä osoituksena on, että vietämme yhteistä saamelaisten kansallispäivän juhlaa Norjan puolen Sirman kylän asukkaiden kanssa. Tämä on hieno perinne, josta kannattaa pitää kiinni.
Haluan kiittää tämän juhlan järjestäjiä ja talkooväkeä. Työnne on arvokasta meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi.
Iltamme kruunaa Vildán konsertti. Kiitos Hildá ja Viivi, että esiinnytte tänään täällä.
Olemme yhdessä enemmän. Olemme yhä täällä!
Hyvää saamelaisten kansallispäivän iltaa!