Goanstajierbmi: unna fitnodagaid áitta vai vejolašvuohta?

Goanstajierbmi lea dál okta johtilamosit ovdáneaddji teknologiijain máilmmis. Dat lea jo dál váikkuhan ollu min servodahkii, ja dan váikkuhus dušše ain lassána boahtteáigge.

Goanstajierpmi sáhttá geavahit máŋgga láhkai sihke stuorra ja maid unnit fitnodagain. Unna fitnodagat, mat leat gergosat ávkkástallat goanstajirpmiin, sáhttet oažžut mávssolaš ovdduid gilvaleaddjiideaset ektui. Goanstajierbmi sáhttá veahkehit fitnodagaid buoridit beaktilvuođa, buvttadeami ja áššehasaid duđavašvuođa. Dán čállosis mun gieđahalan goanstajierpmi geavahanvejolašvuođaid unna fitnodagain ja muitalan ovdamearkkaid, mo ávkkástallat goanstajirpmiin.

Čállosa loahpas lea maiddái liŋka, gokko sáhtát luđet Beaktilvuohta goanstajirpmiin ug-fitnodagaide! -rávagirjji (suomagillii ja eaŋgalasgillii). Rávagirji vuođđuduvvá AI-TIE – Goanstajierbmeinnovašuvdnaekosystemain gilvalannávccat ug-fitnodagaide -prošeavtta (Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä pk-yrityksille) ja dan AI-TIE Mátta-Suopma -guoibmeprošeavtta dieđuide ja bohtosiidda, ja lassin badjel čuođi suopmelaš fitnodagain juhkkojuvvon goanstajierbmemátkái. Rávagirjji lea almmustahttán Haaga-Helia.

Mii goanstajierbmi lea?

Goanstajierbmi (AI) lea diehtogieđahallandiehtaga oassi, mii vuojulduvvá fihtolaš mašiinnaid ja prográmmaid ráhkadeapmái. Goanstajierpmi viggamuššan lea áddestallat olbmo mielavuloža ja bargat nu mo olmmoš.

Goanstajierpmi sáhttá geavahit máŋggalágan doaimmaide, ovdamearkka dihte

• Studeren ja oahppan
• Mearrideapmi
• Dovdán ja šláddjen
• Automašuvdna

Goanstajierpmi vejolašvuođat unna fitnodagaide

Unna fitnodagat sáhttet ávkkástallat goanstajirpmiin iežaset doaimmas iešguđege láhkai Dá moadde ovdamearkka:

• Áššehasbálvaleami buorideapmi. Goanstajirpmiin sáhttá buoridit áššehasbálvaleami chatbottiiguin, mašiidnaoahppamiin ja lunddolaš gielain. Chatbottit sáhttet vástidit áššehasaid gažaldagaide birra jándora, ja mašiidnaoahppan sáhttá veahkehit fitnodagaid dovdát ja čoavdit áššehasbálvaleami čuolmmaid.

• Sisdoallobuvttadeapmi ja márkanastima čujuheapmi. Goanstajierpmi sáhttá geavahit sisdoallobuvttadeamis, ovdamearkka dihte teavstta, govaid ja videoid buvttadeapmái. Goanstajierpmi sáhttá geavahit maid sisdoalu čujuheapmái ja buorideapmái. Dát sáhttá veahkehit fitnodagaid olahit rivttes ulbmiljoavkkuid rivttes áigge, ja buvttadit sidjiide relevánta sisdoalu.

• Sisdoallobuvttadeapmi ja márkanastima čujuheapmi. Goanstajierpmi sáhttá geavahit buvttadanproseassaid automatiseremii ja buorideapmái. Dát sáhttá veahkehit fitnodagaid seastit ruđa ja buoridit buvttadeami kvaliteahta.
• Barggu beavttálmahttin Goanstajierpmi sáhttá geavahit bargguid automatiseremii ja ovttageardánahttimii. Dát sáhttá addit bargiide eanet áiggi ovdamearkka dihte barggu ovddideapmái ja ođđa hutkosiid ovdánupmái.

Goanstajierpmi geavahišgoahtin

Goanstajierpmi geavahišgoahtimii unna fitnodagain ii vealttakeahttá dárbbaš programmerenmáhtu. Márkaniin leat ollu iešguđegelágan goanstajierbmevuđot bargoneavvut ja bálvalusat, maid lea álki geavahit ja mat heivejit maiddái unna fitnodagaide.

Vai goanstajierpmi sáhttá geavahišgoahtit, de fitnodagain galgá leat diehtu goanstajierpmi vejolašvuođain ja hástalusain. Galgá maid leat gearggusvuohta investeret goanstajierpmi ovddideapmái. Fitnodagat berrejit oahpásmuvvat márkaniid bargoneavvuide ja bálvalusaide ja válljet dain alcceseaset vuohkkasepmosiid.

Goanstajierpmi geavaheapmái sáhttet laktásit maid hástalusat. Geavaheami doarjjan lea buorre ráhkadit čielga plána, mas meroštallojit earret eará goanstajierpmi geavahanulbmilat, doaimmat ja áigeplána. Goanstajierpmi geavaheapmái sáhttá oažžut veahki ovdamearkka dihte konsuleantabálvalusain. Konsuleanttat sáhttet veahkehit fitnodagaid gártet vuogas goanstajierpmi vejolašvuođaid ja ollašuhttit goanstajierbmečovdosiid.

Golbma oanehis muitalusa goanstajierpmi heiveheamis

(ovdamearkkaid fitnodagat ja olbmot leat hutkojuvvon)

Goanstajierbmi áššehasbálvaleapmái

Okta goanstajierpmi geavaheaddjiin lea rássegávpi Kukkakuja. Rássegávppit leat geavahan goanstajierpmi chatbot ovddideapmái. Chatbot vástida áššehasaid gažaldagaide ja fállá dieđu buktagiid ja bálvalusaid birra.

“Chatbot lea olámuttus birra jándora, ja dat bastá vástidit máŋggaide gažaldagaide. Dát luvve vuovdiid áiggi eará bargui, nu mo diŋgomiid gieđahallamii ja ođđa áššehasaid ohcamii”, muitala rássegávppi vuovdi Sanna.

Rássegávppis leat geavahan goanstajierpmi maid buvttadeami hálddašeapmái. Goanstajierpmi geavahit ovdamearkka dihte diŋgomiid einnosteapmái ja vuorkká hálddašeapmái. Dát veahkeha sihkkarastit, ahte buktagat leat álo doarvái.

“Goanstajierbmi lea leamašan stuorra veahkkin”, muitala Sanna. “Dat lea veahkehan buoridit áššehasbálvaleami ja buvttadeami”

Goanstajierbmi čorgenbálvalussii

Unna gávpogis doaibmá čorgenbálvalusfitnodat Siistix, mii lea sturron johtilit maŋimuš jagiid. Fitnodatdoalli Tommi lea movttiidan goanstajierpmi vejolašvuođain. Son jáhkká, ahte goanstajierbmi sáhttá veahkehit čorgenbálvalusfitnodagaid beavttálmahttit doaimmaset.

Siistix lea geavahišgoahtán goanstajierpmi bargovuoruid plánemis ja bargiid bargoáiggi dássemis. Goanstajierbmi veahkeha fitnodatdoalli sihkkarastit, ahte čorgejeaddjit leat rivttes áigge rivttes báikkiin.

“Bargovuoruid plánen lea losses ja áddjás bargu. Goanstajierbmi sáhttá jođálmahttit ja álkidahttit dán barggu. Goanstajierbmi bastá lađastallat máŋga ášši, nu mo bargiid dáidduid ja fidnema, áššehasaid dárbbuid ja bargosaji diliid. Dáinna láhkai goanstajierbmi sáhttá hukset buoremus bargovuoruid ortnega, mii veahkeha sihkkarastit, ahte čorgenbálvalusat doibmet bures”, Tommi muitala.

Fitnodat lea álggahan goanstajierpmi geavaheami maiddái áššehasaid máhcahaga čoaggimis ja čuolddašeamis. Dát veahkeha fitnodaga buoridit bálvalusa kvaliteahta.

“Áššehasaid máhcahaga čuolddašeapmi lea dehálaš, vai fitnodat bastá oahppat ja ovdánit”, Tommi joatká. “Goanstajierbmi sáhttá veahkehit dán barggus, go dat čuolddaša máhcahaga beaktilit ja gávdná treanddaid ja govvosiid, maid olmmoš ii vealttakeahttá fuomášivčče. Dáinna láhkai fitnodat sáhttá čujuhit buoridandoaimmaid buorebut ja sihkkarastit, ahte áššehasat leat duđavaččat bálvalussii.”

Goanstajierbmi neahttagávpái

Fitnodatdoalli Beahkká joraha ruovttu viessodávviriid neahttagávppi. Neahttagávpi Sisustusnetti lea fitnodat, mii háliida stuorrut. Beahkká jáhkká, ahte goanstajirpmiin ávkkástallan sáhttá lasihit vuovdima ja buoridit áššehasduđavašvuođa.

Fitnodat geavaha goanstajierpmi buktagiid evttoheamis. Goanstajierpmi geavahit ovdamearkka dihte áššehasaid oastinhistorjjá ja oastinláhttema čuolddašeapmái. Dáinna láhkai goanstajierbmi evttoha buktagiid, maidda áššehasat oalle sihkkarit liikojit.

Beahkká lea leamašan duđavaš goanstajierpmi váikkuhussii neahttagávppistis.

Áššehas Soile muitala, ahte son lea leamašan erenomáš duđavaš goanstajierpmi evttohusaide. “Lean álo leamašan čuorbi dahkat mearrádusaid ja válljejumiid, jos molssaeavttut leat ollu”, Soile bohkosa. “Muhto Sisustusnettis goanstajierbmi evttohii munnje buktagiid, mat heivejedje munnje justa. Lean oastán goanstajierpmi evttohusaid mielde máŋga buktaga, maidda lean duođaid liikon.”

Goanstajierbmi lea veahkehan Sisustusnetti lasihit vuovdima ja buoridit áššehasbálvaleamis. “Mii leat duđavaččat dasa, mo goanstajierbmi lea doaibman min neahttagávppis”, Beahkká muitala. “Dat lea veahkehan min fállat min áššehasaide ain buoret buktagiid ja bálvalusaid.”

Goanstajierbmi lea vejolašvuohta, muhto dat bohciidahttá maid gažaldagaid

Goanstajierbmi lea ovdánan johtilit maŋimuš jagiid ja dat lea jo beaktilis gaskaoapmi, mii sáhttá veahkehit unna fitnodagaid stuorrut ja ovddidit doaimmaset. Goanstajierpmi sáhttá geavahit iešguđege láhkai, ja dainna fitnodagat bastet beavttálmahttit doaimmaset ja buoridit áššehasduđavašvuođaset. Goanstajierpmi geavaheapmi gáibida fitnodagas goittotge plánema ja investeremiid.

Goanstajierbmi sáhttá maid dagahit fuola ja bohciidahttit gažaldagaid, dego: Mo diehtodorvu sihkkarastojuvvo? Mo áššehasaid ja bargiid priváhttavuohta suddjejuvvo? Lasihago goanstajierpmi geavaheapmi bargiid eahpedásseárvvu, jos dat geavahuvvo bargiid čuovvumii dahje árvvoštallamii? Manahuvvojitgo bargosajit, jos barggut automatiserejuvvojit? Jos goanstajierbmi geavahuvvo mearrideapmái, de geas lea ovddasvástádus mearrideamis?

Dáidda gažaldagaide lea dehálaš giddet fuomášumi. Fitnodagat galget sihkkarastit, ahte goanstajierbmi geavahuvvo vásttolaččat ja ehtalaččat. Čuvvosis lea rávagirji, mas leat ovdanbuktojuvvon muhtin geavatlaš vuogit, maid fitnodagat sáhttet geavahit goanstajierpmi ehtalaš hástalusaid gieđahallamii.

Leatgo don jo oahpásmuvvan goanstajierbmái? Maid jurdagiid goanstajierpmi geavahišgoahtin bohciidahttá dus?

Luđe Beaktilvuohta goanstajirpmiin ug-fitnodagaide! -rávagirjji dáppe: https://www.haaga-helia.fi/fi/ai-tie

P.S. Dán čállosa čállimii lea geavahuvvon goanstajierbmi Google Bard. Bard lea ságastallanbot, man Google lea almmustahttán guovvamánus 2023. Bard vuođđuduvvá LaMDA -giellamállii. Čállosa čállima gáldun geavahuvvui goanstajierbmerávagirji, mii lea čuovusin.

Lassedieđut:

Taru Lindell
Projeaktahoavda
uKoordinaatio -projeakta
+358 40 154 3649
taru.lindell@utsjoki.fi