Katsaus Utsjoen kunnassa järjestettyihin kyläiltoihin: Nyt on tärkeää puhaltaa yhteen hiileen

Utsjoen kunta järjesti kesäkuun alussa kaikille kuntalaiset avoimet kyläillat Utsjoen kirkonkylällä, Karigasniemellä ja Nuorgamissa. Kyläillat ovat kuntalaisille mainio tilaisuus istahtaa kahvi- tai teekupposen äärelle keskustelemaan kunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa. Kyläilloissa voi tuoda esiin paitsi mieltä askarruttavia kysymyksiä, myös ajatuksia ja ideoita kunnan kehittämiseksi. Kuntalaisten tuoma viesti on tärkeässä asemassa, kun mietitään kunnan tulevaisuutta, esimerkiksi hanketyön painopisteitä tai kunnan imagon ja brändin kehittämissuuntia.

Kaikki kyläillat avasi kunnanjohtaja Taina Pieski katsauksellaan kunnan ajankohtaisiin asioihin, jonka jälkeen paikalla olleet kunnan edustajat pitivät lyhyet katsauksensa toimialoittain. Jo toista vuotta jatkuvan lohestuskiellon sekä koronan vaikutusten johdosta Utsjoen kunnan taloustilanne on vakava. Pelkästään lohestuskiellon aiheuttama taloudellinen menetys kunnalle on noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Kahden vuoden jälkeen vaikutukset kohoavat siis jo kymmeneen miljoonaan euroon – ja pienelle kunnalle tällä on valtava vaikutus. Useimmiten kunta hakeutuu äkillisen rakennemuutoksen kunnaksi silloin, jos alueella toimiva iso tehdas tai muu merkittävä työnantaja lopettaa toimintansa. Kunnanjohtajamme onkin verrannut Tenon lohestuskieltoa tehtaaseen, joka on nyt Utsjoelta lakkautettu. Tätä vertauskuvaa on viety aktiivisesti myös maamme ministereiden tietoon.

Utsjoen kunta on tehnyt merkittävän investoinnin rakennuttamalla kaikkiin kyläkeskuksiin uudet ja modernit koulu-monitoimitalot. Kun investointipäätökset tehtiin, ei kukaan voinut tietää, että toimintaympäristö tulee muuttumaan näin nopeasti koronan, lohestuskiellon ja Ukrainan sodankin myötä. Vuoden vaihteessa toteutuu myös siirtyminen sote-hyvinvointialueiksi, joka tuo mukanaan vielä omat vaikutuksensa kunnan talouteen. Tehtyjen investointien seurauksena kunnalla on velkaa noin 11 miljoonaa euroa, ja kuluvana vuonna velkaa joudutaan ottamaan vielä noin miljoonan verran lisää. Kunnanjohtaja Taina Pieski painotti kyläilloissa, että kunnan taloutta ei tulla saamaan tasapainoon pelkästään säästämällä, vaan tarvitsemme myös muita toimia ja panostusta korvaavien elinkeinojen kehittämiseksi. Tämä ei ole kuitenkaan pelkästään haaste, vaan myös mahdollisuus ajatella asioita uudella tavalla!

Utsjoen kunnassa on vuosien varrella linjattu, että esimerkiksi tuulivoimaa tai kaivoksia ei alueelle haluta. Sen sijaan vastuullinen matkailu on nähty potentiaaliseksi tulevaisuuden elinkeinoksi, jota ollaankin parhaillaan vahvistamassa hanketoiminnan kautta. Kyläilloissa nostettiin esiin huoli elinkeinorakenteen yksipuolisuudesta: Utsjoella ei pitäisi panostaa pelkästään matkailuun, vaan pyrkiä löytämään rinnalle myös muita ratkaisuja. Kunnassa onkin juuri käynnistynyt hanke, jonka puitteissa selvitetään muun muassa yritysten alihankintatarpeita ja sitä kautta mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Hanketoiminnan kautta on selvitetty myös saamen kieleen ja kulttuuriin perustuvia yritystoimintamahdollisuuksia.

Elinkeinojen kehittämisessä törmätään usein osaavan henkilökunnan saatavuuteen. Työntekijöiden saatavuudessa on haasteita niin kunnallisella kuin yksityiselläkin puolella. Ongelma on monella alalla maanlaajuinen. Me täällä kaukana pohjoisessa kilpailemme samoista työntekijöistä, emme vain koko Lapin, vaan koko maan kanssa. Varmistaaksemme työvoiman riittävyyden ja osaavien henkilöiden hakeutumisen Utsjoen avoimiin työpaikkoihin, on kunnan brändiä kehitettävä houkuttelevampaan suuntaan. Brändiä on myös aktiivisesti markkinoitava. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia, rohkeitakin avauksia työntekijöiden houkuttelemiseksi. Tätäkin työtä tuetaan parhaillaan käynnissä olevien hankkeiden kautta. Kunnan brändi ja elinvoimaisuus vaikuttavat merkittävästi myös yksityisten investointien saatavuuteen.

Kunnan veto- ja pitovoimatekijöistä heräsikin keskustelua kaikissa kyläilloissa. Pohdittiin asuntotilannetta ja kunnan vuokra-asuntojen kuntoa, kylänraittien siisteyttä ja viihtyisyyttä sekä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, muun muassa hiihtolatujen kunnossapitoa. Esiin nostettiin myös jätehuolto, kevyen liikenteen väylien lisääminen kaikkiin kyliin sekä puhelin- ja internetverkon katvealueet. Jokainen meistä voi tehdä oman osansa Utsjoen veto- ja pitovoiman lisäämiseksi esimerkiksi ottamalla uudet kuntalaiset tervetulleina mukaan yhteisöön sekä pitämällä oman kiinteistönsä ympäristön huollettuna. Nämä kaikki asiat painavat vaakakupissa, kun kilpaillaan työntekijöistä – ja ovathan ne hyvin merkityksellisiä myös nykyisten kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta.

Kyläilloissa korostettiin myös yhteistyön tärkeyttä niin kunnanjohtajan, kunnanvaltuutettujen kuin kyläläistenkin taholta. Utsjoki on maantieteelliseltä sijainniltaan erityinen kunta; se luo haasteita kunnan toiminnalle, mutta myös mahdollisuuksia, joita ei monilla muilla kunnilla ole. Jotta näitä mahdollisuuksia päästäisiin parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämään, on tärkeää puhaltaa yhteen hiileen. Kuten kyläilloissa todettiin, yhteistyö, yhdessä toimiminen ja yhteisten ratkaisujen löytäminen ovat edellytys pienen kunnan elinvoimaisuudelle ja säilymiselle itsenäisenä kuntana.

Suuri kiitos kyläläisille vilkkaasta ja rakentavasta keskustelusta. Nähdään jälleen tulevissa kyläilloissa!

Hyvää kesää kaikille!

Taru Lindell
Projektipäällikkö
uKoordinaatio -hanke
+358 40 154 3649
taru.lindell@utsjoki.fi