Äkillisen rakennemuutoksen käynnistyshanke

Äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) käynnistyshanke 1.8.2021–31.3.2022 suunnitteli ja käynnisti uusia hankkeita, joilla pyritään monipuolisesti vahvistamaan Utsjoen kunnan veto-, pito- ja elinvoimaa.

Utsjoen kunta hakeutui keväällä 2021 Äkillisen rakennemuutoksen kunnaksi koronapandemian ja Tenon lohestuskiellon tuomien odottamattomien haasteiden vuoksi. Utsjoen äkillisen rakennemuutoksen taustoista voi lukea lisää alla. ÄRM-käynnistyshanke mahdollisti Utsjoen äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteiden nopean käynnistämisen. Hankkeen toimenpiteet edistävät alueen elinkeinoelämän elpymistä ja uudistumista Lapin korona-selviytymissuunnitelman mukaisesti.

ÄRM-käynnistyshanke sisälsi kolme teemakokonaisuutta:

  1. Saamelaisuus, vastuullisuus ja hyvinvointi
  2. Yrittäjyys, työllisyys ja osaaminen
  3. Infra ja saavutettavuus

, jotka taas pitivät sisällään useita erilaisia hankkeita. Kolme teemakokonaisuutta sekä tämänhetkiset hankkeet ja hankeaihiot esitellään oikean laidan laatikossa.

Utsjoen kaikkien ÄRM-toimenpiteiden teemana on ollut vahvasti saamelaisuus ja vastuullisuus. Kokonaisuuden parissa on työskennellyt laaja maakunnallinen koordinaatioryhmä sekä pienempiä työryhmiä eri teemoittain. Asiassa on myös kuultu Utsjoen kuntalaisia kolmessa kylätilaisuudessa. Lisäpalautetta on kerätty nettisivujen kyselylomakkeella.

Käynnistyshanketta rahoitti Lapin liitto.

Deanuleagis sámástit -hanke 4

 

 

 

 

Taustaa – miksi Utsjoki hakeutui ÄRM-kunnaksi?

Utsjoki on Suomen pohjoisin ja ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Kunnassa on 1200 asukasta. Utsjoen jokapäiväiseen elämään kuuluvat saamen kieli sekä tiiviit yhteydet Norjan puolella asuviin sukulaisiin, ystäviin ja yhteistyökumppaneihin. Vuoden kierron on aina kruunannut lohestus Tenojoella.

Utsjoki hakeutui keväällä 2021 Äkillisen rakennemuutoksen kunnaksi koronapandemian ja Tenon lohen kalastuskiellon tuomien odottamattomien haasteiden vuoksi. Koronarajoitukset, rajasulut sekä lohestuskielto ovat vaikuttaneet Utsjoella merkittävästi muun muassa paikallisten hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin, saamelaiskulttuuriin, elinkeinoihin ja rajakauppaan.

Korona on hidastanut ja lähes pysäyttänyt Utsjoen ripeään alkuun päässeen kansainvälisen matkailun. Samalla kun korona sulki rajan Norjaan, alkoivat myös rajakaupan suuret vaikeudet. Kauppojen valikoimat ja laajuus ovat nojanneet vahvasti norjalaiseen asiakaskuntaan, joka kattaa noin 90 prosenttia kaikista asiakkaista. Samalla kaupat ovat kuitenkin myös paikallisten asukkaiden kyläkauppoja ja palvelukeskuksia, joiden ongelmat ja supistuneet aukioloajat sekä valikoimat ovat heijastuneet paikkakuntalaisiin.

Koronan ja rajakaupan ongelmien jatkoksi ovat tulleet päätökset Tenon lohestuskiellosta. Perinteinen lohestus on paikkakuntalaisille tärkeää monin tavoin. Se on odotettu kesäkauden toiminto, jolla on suuri merkitys kuntalaisten henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Lohestuksella on lisäksi vaihteleva taloudellinen merkitys elinkeinonharjoittajille ja yrityksille pienistä sivutuloista pääelinkeinoon.

Edellä mainitut tekijät ovat sysänneet koko Utsjoen kunnan tilanteeseen, jossa se täyttää äkillisen rakennemuutoksen kriteerit.

Käynnistyshankkeen jatkohankkeet

ÄRM-työn koordinointi
1. Saamelaisuus, vastuullisuus ja hyvinvointi
2. Yrittäjyys, työllisyys ja osaaminen
3. Infra ja saavutettavuus

Lisätiedot

Tanja Lepistö
Elinvoimajohtaja
+358 400 151 294
tanja.lepisto@utsjoki.fi