Kyläilloissa kerättiin ideoita kyläkuvan parantamiseksi

Utsjoen kunta järjesti kyläiltakiertueen tammikuussa. Nuorgamilaisia jututettiin 16.1., Karigasniemellä keiteltiin kahvit 18.1. ja kirkonkyläläisiä tavattiin 25.1. Kiertueen tarkoituksena oli kuulla kylien asukkailta ajatuksia ja ideoita, miten omasta kylästä voitaisiin tehdä viihtyisämpi, ja siten entistä parempi paikka asua. Kylien omat vahvat identiteetit tulivat jälleen hyvin esiin, kun jokaisesta kylästä nostettiin esiin hieman erilaisia näkemyksiä, ehdotuksia, ja tärkeiksi koettuja asioita.

Tähän juttuun on kerätty kyläilloissa tulleita ideoita, jotka tuntuivat saavat eniten kannatusta läsnäolijoilta. Se ei tarkoita, että tässä mainitut ideat olisi jo päätetty toteuttaa. Kyläiltakiertueen jälkeen selvitetään ideoiden toteutusmahdollisuuksia ja kustannuksia, ja vasta sitten valitaan toteuttavaksi soveltuvat ideat. Valittujen ideoiden toteutukseen on tarkoitus hakea Leader-hanketta keväällä 2024. Toteutettavien ideoiden valintaan vaikuttavat mm. rahoittajan reunaehdot rahoitukselle, toteutuksen kustannukset, ja toteutuksen ylläpito sekä sen kustannukset.

Kyläkuvien kohentaminen toteuttaa uutta kuntastrategiaa

Paukkuva pakkanen mahtoi karsia jonkin verran osallistujia ainakin Nuorgamissa ja Karigasniemellä, mutta tilaisuuksiin saatiin kuitenkin yhteensä kolmisen kymmentä aktiivista kyläläistä.  Nuorgamissa ja Karigasniemellä tilaisuuden veti elinvoimajohtaja Tanja Lepistö, ja paikalla oli tuore kunnanjohtaja Päivi Kontio, sekä kunnan elinvoimatoimen henkilöstöä. Kirkonkylällä keskustelua johdatti Päivi Kontio, ja paikalla oli lisäksi kunnan vapaa-aikatoimen ja elinvoiman henkilöitä.

Tilaisuuksien alustukseksi pidettiin lyhyt katsaus Utsjoen uuteen kuntastrategiaan (luettavissa täällä), jonka laatimisessa hyödynnettiin laajalti kuntalaisten ajatuksia ja toiveita tulevaisuuden Utsjoesta. Kuntastrategian yhdeksi painopisteeksi on nostettu ”Hyvä elää Utsjoella”, johon sisältyy myös näiden kyläiltojen aiheena oleva kylien kehittäminen.

Kylien kehittämiseen liittyen täytyy muistaa, että aktiivisella yhdistystoiminnalla on pienessä kunnassa tärkeä rooli esimerkiksi harrastustoiminnan järjestämisessä, sillä kunnan resurssit toiminnan järjestämiseen ovat hyvin pienet. Kolmannen sektorin toiminnan tukeminen sisältyy myös uuteen kuntastrategiaan, jo mainittuun painopisteeseen ”Hyvä elää Utsjoella”. Tätä tavoitetta toteuttamaan kunnassa on vuoden vaihteessa aloittanut osa-aikainen elinkeinokoordinaattori (yhteystiedot täällä), joka voi auttaa yhdistyksiä esimerkiksi rahoitushakemusten laatimisessa.

Nuorgamissa halutaan kehittää koulunniemen aluetta

Nuorgamissa nostettiin vahvasti esiin koulunniemen alue, joka toimii paikallisten puistona ja virkistyspaikkana, ja sillä on paljon käyttäjiä. Alueelle toivottiin kuoppaisen ja pölyävän tien parannusta, puutarhapöytää ja istuimia, ja ehkä joitakin puitakin voisi istuttaa, jotta paikasta tulisi puistomaisempi. Lähellä oleva kierrätyspiste tulisi pitää siistimpänä, ja sen valvontaa tehostaa, sillä pisteelle tuodaan yhtä mittaa sinne kuulumatonta tavaraa. Mieluiten kierrätyspiste haluttaisiin siirtää koulun ja virkistysalueen vierestä kokonaan toiseen paikkaan.

Myös kausivalot ja muut koristeet, esimerkiksi katuvalotolppiin kiinnitettävät saamen viirit, saivat kannatusta. Arveltiin, että ne tekisivät varmasti vaikutuksen myös kaupoille tuleviin norjalaisiin. Ihannetilanteessa olisi tietysti mukavaa, jos kausivalot saataisiin koko kylän pituudelta, rajalta kylän eteläpäätyyn saakka.

Ehdotettiin myös pientä valaistua pulkkamäkeä, koska talvella ei lapsiperheille tahdo löytyä kylällä oikein mitään tekemistä. Kesäksi taas frisbeegolf-rata olisi mukava. Haasteeksi näiden toteuttamisessa todettiin kyllä se, että kylässä ei ole juurikaan kunnan omistamaan maata.

Nuorgamiin haluttaisiin enemmän kansalaisopiston toimintaa, mutta ohjaajista on ollut pulaa. Kyseltiin myös, olisiko mahdollista järjestää lapsille yhteisiä kerhoja Tanan kanssa. Yhteinen toiminta voisi kehittää myös yhteisen kielen, saamen, osaamista molemmin puolin. Kyläläisissäkin olisi halukkuutta vetää lasten kerhoja, mutta ei ole oikein tarkoitukseen sopivia tiloja. Beaivváš-teatterin esityksiä olisi mukavaa saada jälleen Utsjoellekin, nyt käyvät vain Inarissa ja Tanassa.

Eritysesti nuorgamilaisten puheenvuoroissa painotettiin sitä, että olisi tärkeää saada jotakin konkreettista kohennusta kylän ja kyläläisten hyväksi.

Karigasniemellä innostuttiin valaistusta taiteesta

Karigasniemellä on paikallisia käsityöläisiä ja taiteilijoita, joiden osaamista halutaan hyödyntää kyläkuvan kohentamisessa. Kausivaloja pidettiin hyvänä ideana, mutta ei niinkään tienvarsivaloina, vaan että valaisun kohteena olisi jokin taideteos. Teoksen aihe voisi kummuta saamelaiskulttuurista ja se voisi rakentua luonnon materiaaleista.

Teos voisi olla vaikka kaksiosainen: ensimmäinen osa tullin risteykseen siten, että se houkuttelisi Norjaan matkalla olevia kääntymään kylään. Pääteos voitaisiin sitten sijoittaa esimerkiksi kylätalon lähelle rinteeseen, niin se näkyisi hienosti myös Norjan puolelle. Paikka voisi olla samalla Karigasniemen ”selfie -paikka”. Toisaalta teos voisi olla myös jäätä; vaikkapa joen jäälle jään sisään jäädytettyjä valoja, tai valaistu jääveistospuisto kylälle. Näin teos olisi joka vuosi erilainen. Mikä teoksen toteutusmuoto sitten olisikin, niin nähtiin tärkeänä, että sekä teoksen ideointi että toteutus tapahtuisivat paikallisten kyläläisten toimesta.

Keskustelussa ehdotettiin myös ”Tervetuloa Karigasniemelle” kylttejä, sekä opastauluja, joissa kerrottaisiin paikallishistoriasta – vaikkapa vanhasta Karigasniemen sillasta. Valaistusta ylipäätään toivottiin kylälle lisää, erityisesti lasten turvallisuutta lisäämään. Revontulimatkailuakin täytyy kyllä ajatella, mutta teknisillä ratkaisuilla pystytään vähentämään taivaalle hajoavan valon määrää, ja näin pienentämään valojen haittaa matkailulle.

Myös Karigasniemellä nostettiin esiin yhteistyö Norjan kanssa, ja miten sitä voisi lisätä. Kaiken yhteistoiminnan ei kuitenkaan tarvitse olla hankkeita, vaan kohtaamisia voi lisätä myös muilla keinoin, esimerkiksi yhteisten harrastusten, kerhojen, ja tapahtumien kautta.

Karigasniemellä pohdittiin myös mitkä asiat saisivat nuoria jäämään kylään asumaan. Tärkeää olisi päästä itse vaikuttamaan kylän toimintaan ja rakentamaan kylää, ja että olisi paikka, jossa voisi kokoontua ja harrastaa.

Kirkonkylälle toivotaan pitkän suoran piristystä

Kun saapuu kirkonkylälle etelästä päin, näkee vain pitkän, tylsän suoran. Moni saattaa ajaa ihan vahingossakin kylän ohi suoraan Norjaan, kun kylässä ei ole selkeää keskustaa. Suoraa voisi piristää vaikka somilla bussipysäkeillä, jotka paitsi olisivat kauniita, niin tarjoaisivat suojaa ja istumapaikan linjuria odotteleville. Penkkejä voisi muutenkin olla enemmän pitkin kylää, se helpottaisi liikuntarajoitteistenkin kulkemista. Urheilukentän laitaan voisi myös istuttaa puita. Ne toisivat viihtyisyyttä ja toimisivat pitkällä suoralla varjon paikkoina kesäaikaan.

Mantokuolpunassa sijaitsevaa kuuluisaa Lukkarin mäntyä ehdotettiin valaistavaksi. Männyn pohjoispuolelle voisi myös rakentaa levikkeen pysähtymispaikaksi. Levikkeelle voisi pystyttää opastaulun, joka toimisi tervetulokylttinä kylään, ja siinä kerrottaisiin männystä ja kylän käyntikohteista. Kirkolta männylle kulkeva polku tarvitsisi uuden sillan nykyisen huonokuntoisen sillan tilalle.

Kirkonkylälle kaivattaisiin ylipäätään enemmän opasteita. Mikä rakennuksista on monitoimitalo, mikä vapaa-aikakeskus? Mistä niihin kuljetaan? Moni matkaaja ei arvaakaan, että näin pienessä kylässä on uimahalli. Sinnekin täytyisi olla selkeä opaste, samoin kirjastoon. Nyt Kirkkoniemeen matkaajatkin ohjataan tienviitoilla suoraan rajan yli Norjaan, kun pitäisi olla viitta, että Nuorgamin kauttakin pääsee.

Koirapuistoa on toivottu pitkään, ja asiasta on tehty valtuustoaloitekin. Utsjoella on paljon koiria, ja koirapuisto hyödyttäisi myös koiran kanssa matkailevia. Puistoon tarvittaisiin vain aidattu alue ja roskakori. Puisto tarjoaisi paitsi luvallisen ja turvallisen temmellyspaikan koirille, myös sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuden niiden ulkoiluttajille. Mikä sen mukavampaa kuin jutella koirista toisen koiraihmisen kanssa! Kohtaamiset, ja yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunne lisäävät myös viihtyvyyttä. Kyläillan jälkeen saatiin hyviä uutisia: koirapuistoasia on etenemässä keväällä, kunhan maa sulaa!

Siisteydellä on suuri vaikutus viihtyisyyteen

Kaikissa kylissä puhuttivat kyläkuvan somistamisen lisäksi vanhastaan tutut aiheet. Viihtyisyyttä ei luoda pelkällä taiteella, valoilla, tai uusilla linja-autopysäkeillä, vaan siihen vaikuttaa paljon kylänraittien yleinen siisteys. Kylissä tarvittaisiin raivausta, siistimistä, ja näköesteiden rakentamista. Pienet repsottavat asiat täytyisi nyt ensin laittaa kuntoon; korjata aidat ja irronneet pellien reunat, kaataa lahot puut, kerätä tavarat pois teiden varsilta. Näin saadaan pienellä vaivalla jo paljon parannusta kyläkuvaan. Yhteinen suuri toive onkin, että jokainen kyläläinen, yrittäjä ja organisaatio, kuntaa unohtamatta, pitäisivät kiinteistönsä ja piha-alueensa siisteinä yleisen viihtyvyyden lisäämiseksi.

Lisätietoja:

Taru Lindell
Elinkeinokoordinaattori / Projektipäällikkö
+358 40 154 3649
taru.lindell@utsjoki.fi