Norjassa katseet on nyt käännetty Suomeen

Saimme kunnan elinkeinotoimessa syyskuun alkupuolella odotettuja vieraita Itä-Finnmarkista ja Karasjoelta. Edustettuina olivat Vardøn -, Vadsøn- ja Karasjoen kunnat, Samisk nærings- og utredningssenter (SEG), Tromssan & Finnmarkin lääni, Itä-Finnmarkin neuvosto, ja Ernst & Young konsulttiyhtiö.

Tapaamisen tarkoituksena oli elvyttää keskusteluyhteys koronavuosien jälkeen, ja pohtia yhdessä paitsi alueemme haasteita, myös sen vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Keskustelimme myös meneillään olevista kehityshankkeista, ja siitä miten voisimme tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä niin, että se hyödyttäisi parhaalla mahdollisella tavalla koko alueemme elinkeinoelämää.

Yhteisinä haasteina tunnistettiin muun muassa väestörakenteen muutos, osaavan työvoiman rekrytointi ja matkailun sesonkiluonteisuus. Myös Itä-Finnmarkin ja Karasjoen kunnissa väestö vähenee ja ikääntyy, ja on tarve keksiä keinoja parantaa veto- ja pitovoimaa. Työvoiman saatavuudessa on vaikeuksia Pohjois-Norjassakin, vaikka Norjassa on käytössä erilaisia kannustimia pohjoiseen asettumiselle. Pohjoiset olosuhteet ja vaihtelevat sääolot koetaan helposti alueen huonona puolena, mutta voisiko viileä ja sateinen ilmasto olla myös vetovoimatekijä ilmastonmuutoksen edetessä ja pitkien helleaaltojen lisääntyessä Euroopassa ja muualla maailmassa?

Itä-Finnmarkissa on aiemmin rakennettu tiiviimmin yhteistyötä Venäjän suuntaan, mutta Venäjän tilanteen muututtua katseet on nyt kohdistettu Suomeen. Yhteistyömahdollisuuksia nähdään esimerkiksi rajat ylittävien palvelupakettien kehittämisessä ja tuotteistamisessa, yhteisissä alueellisissa markkinointi- ja brändikampanjoissa, ja yhteisissä kehityshankkeissa. Pohdittiin myös, mitä mahdollisuuksia Suomen NATO-jäsenyys voisi tuoda tullessaan. Ainakin se edelleen lisää Norjanlaisten kiinnostusta Suomeen ja madaltaa kynnystä yhteistyön kehittämiselle.

Utsjoella käynnistynyt maantiepyörämatkailun kehityshanke herätti erityistä kiinnostusta. Pyöräilyreittien jatkaminen Norjan puolelle ja reittien, sekä niiden varrelta löytyvien palveluiden, yhteinen markkinointi nähdään erittäin mielenkiintoisena mahdollisuutena. Myös kulttuurien parempaa esiintuomista pohdittiin osana vastuullisen matkailun kehittämistä, niin saamelaiskulttuurin kuin kveenikulttuurinkin osalta. Suomalaisten osaaminen vastuullisen matkailun saralla sai paljon kehuja, ja Norjassa ollaan hyvin kiinnostuneita oppimaan meiltä. Karasjoella nähdään mahdollisuuksia myös bussimatkailuun liitettävien aktiviteettien saralla, esimerkiksi jokiveneretkien muodossa.

On hienoa huomata, että Norjassa ollaan nyt todella kiinnostuneita alueellisesta elinkeinoelämän yhteistyöstä Suomen puolen toimijoiden kanssa. Tilaisuudessa painotettiin kaikkien osapuolten toimesta sitä, ettei yhteistyö saa jäädä vain puheeksi, vaan meidän pitää myös jalkauttaa puheet käytännön toimiksi. Kunnat ja neuvostot voivat toimia yhteistyön mahdollistajina esimerkiksi siten, että ne järjestävät puitteet Suomen ja Norjan puolen yrittäjien kohtaamisille. Tämä työ on nyt käynnistetty, ja tulevista toimenpiteistä tullaan tiedottamaan kunnan kanavilla.

Utsjoen kunnan elinkeinotoimesta tapaamiseen osallistuivat seuraavat hankkeet:

uKoordinaatio – Utsjoen rakennemuutoksen koordinointi

TENO outdoor – Pyörämatkailun kehittäminen Tenojokilaaksossa

uDigi – Utsjoen digitaalinen elinvoima

Saamelaisen kulttuuriperinteen vahvistaminen Tenojokilaaksossa.

Voit lukea lisää hankkeista täältä.

Lisätietoja:

Taru Lindell
Projektipäällikkö
uKoordinaatio -hanke
+358 40 154 3649
taru.lindell@utsjoki.fi