"Rajaton kieli, rajattomille ihmisille" – Deanuleagis sámástit -hanke muuttaa pitkäaikaiset unelmat todeksi

Kuva: Sonja Sistonen / Utsjoen kunta

”Jos Tenonlaakson saamen kieltä halutaan vahvistaa, on tehtävä rajat ylittävää yhteistyötä. Kun on yhteinen kieli ja yhteiset haasteet valtakielten paineessa, ei ole järkeä yrittää yksin. Pystymme yhdessä enempään.”

Tällaisia ajatuksia on pyöritellyt saamelaisen elinkeino- ja kehityskeskus SEG:n (no. Samisk nærings- og utredningssenter) toimitusjohtaja Håvald Hansen työpöytänsä äärellä Tana brussa jo tovin. Eikä hän ole ollut mietteineen suinkaan yksin, samanlaisia ajatuksia on pyöritelty jo kauan myös toisella puolen Tenojokea. Vihdoin ja viimein seudun kielityöntekijöiden toiveet ja unelmat ovat käymässä toteen, kun Tenonlaakson saamen kielen vahvistamiseksi on käynnistetty oma kansainvälinen hankkeensa, ”Deanuleagis sámástit” (su. ”Tenonlaaksossa puhutaan saamea”).

Kyseessä on kaksivuotinen Interreg Nord -hanke, joka vahvistaa ja elvyttää Tenonlaakson saamen kieltä ja kulttuuria. Hankkeen päätoimijat ovat Utsjoen kunta, Taanan kielikeskus ”Deanu giellagáddi”, joka toimii SEG:n alaisuudessa sekä Kajaanin ammattikorkeakoulu. Hankkeella on erityislaatuisen luonteensa vuoksi myös kolme projektipäällikköä, Håvald Hansen SEG:sta, Kati Eriksen Utsjoen kunnasta sekä Kyösti Koskela Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

Yksi hankkeen suurimmista tavoitteista on perustaa Utsjoelle oma saamen kielen keskus, ja samalla yhdistää Tenonlaakson kielikeskusten voimia. Kielikeskustoiminnalla on pitkä historia Norjan puolen Saamenmaalla, mutta Suomen puolella kielikeskuksia ei ole.

– Utsjoella on tehty jo pitkään töitä sen eteen, että saisimme perustettua samanlaisen kielikeskuksen Suomen puolelle, kertoo projektipäällikkö Kati Eriksen Utsjoen kunnasta.

Utsjoen kunnan nimissä hankkeessa työskentelevät muun muassa projektipäällikkö Kati Eriksen (vas.), monikielisyysasiantuntija Laura Arola ja tiedottaja-tuottaja Aletta Lakkala.

Utsjoen kielikeskukseen on suunnitteilla monenlaisia kielipalveluita ja -toimintaa.

– Tarkoituksena on, että kielikeskus tarjoaisi monikielisyysneuvontaa sekä kunnan virkamiehille apua saamen kielilain toteuttamisessa. Keskus koordinoi saamenkielistä vapaa-ajantoimintaa sekä äidin- että vieraskielisille, tekee yhteistyötä yli rajan ja kehittelee uudenlaisia, innovatiivisia saamen kielen käyttöareenoita ja oppimismetodeja, selittää projektipäällikkö Kati Eriksen.

“Rajaton” toiminta vahvistaa Tenonlaakson ihmisten kieltä, identiteettiä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta

Kielikeskustyön lisäksi hanke tarjoaa monenlaista toimintaa ja tapahtumia Tenonlaakson ihmisille – kaiken saamen kielellä. Tarkoituksena on kehitellä uudenlaisia saamen kielen käyttöyhteyksiä ja samalla tuoda ihmiset kahden puolen valtionrajaa useammin yhteen.

Hanke järjestää toimintaa kaikenikäisille ja sekä äidin- että vieraskielisille. Suunnitelmissa on järjestää muun muassa kielileirejä, kerhotoimintaa ja tapahtumia seudun ihmisten valitsemilla teemoilla.

Tällä hetkellä hanke tarjoaa lapsille saamenkielistä iltapäivätoimintaa ja pelikerhoja molemmin puolen Tenoa. Lähiaikojen suunnitelmissa on tarjota myös muun muassa saamenkielisiä jooga-tunteja säännöllisesti netissä. Myös iäkkäämmälle väestölle on luvassa toimintaa.

Taanan kielikeskus on jo pitkään järjestänyt saamenkielistä toimintaa Taanan kunnassa. Valtionraja on kuitenkin vaikeuttanut toiminnan tarjoamista toiselle puolen Tenoa. Nyt se on mahdollista.

– Kielityö edistyy, kun sitä varten on enemmän resursseja. Meillä on paljon toimintaa ja monenlaisia taitoja tehdä kielityötä, ja hanke antaa mahdollisuuden yhdistää nämä resurssimme, iloitsee projektipäällikkö Håvald Hansen.

Taanan kielikeskuksesta hankkeessa työskentelevät keskuksen johtaja Sverre Porsanger (vas.), SEG:n toimitusjohtaja Håvald Hansen, hanketyöntekijä Anette Smuk Buljo ja kaksikielisyyspedagogi Katrine Trane Nilsen.

Rajat ylittävä saamenkielinen toiminta on erityisen tärkeää lasten ja nuorten kielitaidon ja identiteetin kannalta. Saamen kielen monet perinteiset kielenkäyttöyhteydet vähenevät jatkuvasti ja erityisesti lapsille ja nuorille tärkeillä, moderneilla kielenkäyttöareenoilla saamen kieli on heikoilla.

– Hanke näyttää lapsille ja nuorille, että saamen kieli on yhteinen kommunikoinnin väline myös toisella puolen rajaa asuvien kanssa. Se vahvistaa sukulaissuhteita, jotka ovat olleet ja ovat yhä tänä päivänä tärkeitä Tenonlaaksossa. Kun lapset ja nuoret oppivat, että saamen kielellä voi hyvin luonnollisesti solmia yhteyksiä rajan toiselle puolen, se kasvattaa kielen arvoa heidän silmissään, pohtii Hansen.

Projektipäällikkö Kati Eriksen ei voisi olla asiasta enempää samaa mieltä.

– Erityisesti lapset ja nuoret, mutta myös kieltä opettelevat aikuiset, kannattaa tuoda rajan kahdelta puolen yhteen, jotta saamen kieli on ainoa yhteinen kommunikointikieli. Sirman ja Utsjoen kouluyhteistyö on jo osoittanut, kuinka suuri hyöty tästä on, Eriksen huomauttaa.

Maailmanlaajuinen koronavirusepidemia estää tällä hetkellä järjestämästä rajat ylittävää toimintaa fyysisesti. Hanke lupaa tarjota rajat ylittävää toimintaa heti, kun se on mahdollista. Siihen saakka toiminnassa hyödynnetään paljon digitaalisia välineitä.

– Olemme panostaneet lasten ja nuorten digitaaliseen toimintaa erilaisten pelikerhojen muodossa, ja voi kuinka hyödyllisiä ne ovatkaan olleet! Olemme olleet aivan hämillämme siitä, kuinka lapset ovat ylpeilleet saamen kielellä ja kuinka kieltä opettelevat ovat alkaneet sitä oppimaan. Yksikin nuori tuli minulle kehumaan, että he ovat kaverinsa kanssa varmasti maailman ainoa ihmiset, jotka pelaavat Fortnitea saameksi. Se oli minulle mahtava kokemus.

Deanuleagis sámástit -hankkeelta voi toivoa toimintaa ja tapahtumia ottamalla yhteyttä tiedottaja-tuottaja Aletta Lakkalaan (aletta.lakkala@utsjoki.fi).

Uusi tietokonepeli vie pelaajansa virtuaaliseen Tenonlaaksoon

Utsjoen kielikeskuksen perustamisen ja saamenkielisen toiminnan järjestämisen lisäksi yksi hankkeen suurimmista tavoitteista on julkaista aivan uusi tietokonepeli, joka pohjautuu Tenonlaakson luontoon, saamen kieleen ja perimätietoon.

Vuosterávdnjái-niminen (su. Vastavirtaan) pelimaailma on tarkoitettu muun muassa koulujen käyttöön. Pelaaja kulkee pelissä Tenonlaaksossa ja kohtaa siellä erilaisia opettavia haasteita.

– Saamen kielen kehitystyössä on hyvin vähän resursseja ja samaan aikaan suuria haasteita. Sen vuoksi meidän, kielten kehittäjien, tulisi uskaltaa keksiä ja testata uusia kielenkäyttöareenoita ja kielenoppimistapoja. Tenonlaakso muuttuu pelissämme virtuaaliseksi oppimisympäristöksi, jossa pelaaja ei edes huomaa, että samalla opettelee kieltä, kertoo Kati Eriksen.

Koska peli on tarkoitettu lapsille ja nuorille, palkkaa hanke nuoria pelin asiantuntijatyöhön. Peli toteutetaan yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun Clever Simulation Entertainment -hyötypelitiimin kanssa.

“Tulkaa mukaan toimintaamme”

Projektipäälliköillä on yhteinen toive Tenonlaakson ihmisille: tulkaa mukaan toimintaamme. Vain sillä tavalla selviää, millaiselle saamenkieliselle toiminnalle Tenonlaaksossa on tarvetta.

– Toivon, että onnistumme perustamaan seudun ihmisille uusia saamen kielen käyttöareenoita ja saamme ihmiset mukaan toimintaamme, toteaa Eriksen.

– Toivon, että meillä on hyvä yhteys tärkeimpien kohderyhmiemme, koulujen ja päiväkotien, kanssa, jatkaa Hansen.

Hankkeen ulkoisen ilmeen on suunnitellut graafikko Annika Nilson.

Hankkeen lopputuloksena syksyllä 2022 Utsjoella toimii oma kielikeskuksensa ja Tenonlaaksossa kielikeskusten verkosto, joka yhdistetyin voimin vahvistaa Tenonlaakson saamen kieltä ja kulttuuriperimää.

Projektipäällikkö Kati Eriksenillä on mielessään kolme asiaa, joiden toivoo muuttuvan todeksi hankkeen aikana.

– Utsjoella on uusi kielikeskus, joka tekee yhteistyötä seudun muiden kielikeskusten kanssa. Saamenkieliseen toimintaan osallistuu ihmisiä molemmin puolin rajaa. Toiminta on vakiintunutta.

Projektipäällikkö Håvald Hansen Taanan kielikeskuksesta katsoo vielä pidemmälle. Hänen haaveenaan on, että Tenonlaaksossa toimisi joskus tulevaisuudessa yksi rajaton kielikeskus.

– Pidän uskaliaana ja mukavana ajatuksena sitä, että Tenonlaaksossa olisi tulevaisuudessa yksi yhteinen kielikeskus, joka työskentelisi vakituisen ja rajattoman kielityön eteen.

Valtionrajat ovat aikojen saatossa tuoneet monenlaisia muutoksia Tenonlaakson ihmisten elämään. Seudun saamelaisilla on pitkä yhteinen historia, joka antaakin luonnollisen pohjan vahvistaa saamen kieltä ja kulttuuria yhteistuumin. Tämä henki toimii myös Deanuleagis sámástit -hankkeen kivijalkana.

– Rajaton kieli, rajattomille ihmisille, tuumaa projektipäällikkö-kaksikko yhteen ääneen.

Deanuleagis sámástit -hankkeen oma nettisivu julkaistaan saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2021. Siihen saakka hanke tiedottaa toiminnastaan Utsjoen kunnan hankesivulla, Facebookissa sekä Instagramissa.

Kirjoittanut: Aletta Lakkala