Cealkámuš Lappi buresveadjinguovllu ekonomiija heivehanprográmmas

Ohcejoga gielda giitá vejolašvuođas gulaskuddamii áššis, mii laktása Lappi buresveadjinguovllu ekonomiija heivehanprográmmii. Láhka buresveadjinguovllus (611/2021, 14 §) gáibida buresveadjinguovllu ja gielddaid ráđđádallamiid váldostivrabajiid mielde bargguidis dikšumii laktáseaddji oktasašbarggus, ulbmiliin ja bargojuogus. Ráđđádallamiin sáhttá soahpat oktasašbarggu gáibidan ovttasdoaibmanvugiin, doaibmamálliin ja oktasašbarggu gáibidan diehtojohtimis. Nu maiddái láhka sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa ordnemis (612/2021, 6 § ja 7 §) gáibida oktasašbarggu gielddaid ja buresveadjinguovllu gaskkas ássiid buresveadjima ja dearvvasvuođa ovddideamis. Dasa lassin gieldaláhkii (410/2015, 1§) lea girjejuvvon, ahte gieldda bargun lea ovddidit ássiidis buresveadjima ja guovllu eallinvuoimmi sihke ordnet ássiidasas bálvalusaid ekonomalaččat, sosiálalaččat ja birrasa dáfus suvdilis vugiin.

Nu mo ovddabealde lea máinnašuvvon máŋggain lágain leat mearriduvvon áššit, maid gielddaid ja buresveadjinguovllu oktasašbarggus galggašii váldit vuhtii. Dáid vuhtiiváldin lea dálá dilis oalle hástaleaddji, danin go dieđusirdin buresveadjinguovllu ja gieldda gaskkas vuođđuduvvá ollu ”gilis beaggán dieđuide”. Báikkálašdási nuppástusat bálvalusaid ordnemii dahje ođđasit organiseremii dahkkojuvvojit measta álo almmá gieldda gullama, nu ahte oppalašgovva báhcá dávjá váilevažžan ja báikkálaš dilit báhcet fuopmášumi haga. Erenomáš fuopmášumi Ohcejoga gielda bivdá giddet sámegielat bálvalusaid ordnemii ja dorvvastit sode-lagašbálvalusaid nu, ahte gielalaš ja kultuvrralaš bealit váldojit vuhtii bálvalanoppalašvuođa iešguđet muttuin.

Erenomáš fuola Ohcejoga gielddas guddet daid olbmuid beales, geat leat gullan man nu sode-bálvalusa biirii, muhto leat dál vára vuolde báhcit bálvalusaid olggobeallái, go bálvaluskriterat šaddet čavgadabbon. Buresveadjinguovloođastusa oktan vuođđojurddan lei fállat bálvalusaid eanet ovttaveardásaččat ja geahpedit olbmuid gaskasaš dearvvasvuođa- ja buresveadjinearuid. Dál goit orru nu, ahte bálvalusaid dásseárvosaš fitnašuvvan ii leatge šat dat vuođđojurdda, go seastindoaimmat ain lassánit.

Váttisvuohtan Ohcejoga gielddas oidnet hástalusaid, mat laktásit dieđusirdimii. Áittan lea, ahte gildii šaddá heajut sajádahkii báhcci olbmuid joavku, geat ovdal leat gullan sode-bálvalusaid biirii, muhto báhcet dál čuozihuvvon bálvalusaid haga. Vai dán sáhtášii eastadit, livččii hui dehálaš hábmet dakkár oktasašbargovugiid, main maiddái dát bealli váldojuvvo vuhtii.

Ohcejoga gielddas lea nana dáhttu bargat ovttas Lappi buresveadjinguovlluin ja gávdnat ovttas vugiid, vai buresveadjinguovllu viiddis seastindoaimmat eai livčče áittan gieldda vejolašvuođaide ovddidit gieldda eallinvuoimmi dál ja boahttevuođas. Sode-
bálvalusat leat čuvgehusdoaimma lassin okta gieldda dehálamos vuođđobálvalusain.

Gieldda ja buresveadjinguovllu oktasaš áššiide guoski barggu dáfus lea hui dehálaš ságastallat jotkkolaččat guktuid oassebeliid oainnuin sierra bálvalussurggiin. Ovdamearkka dihte áššit, mat laktásit oahppifuolahussii, váikkuhit duođaid ollu čuvgehusbálvalusaid ordnemii gielddas. Sierraoahpaheaddjiid, skuvlavázzinvehkiid ja čuvgehusdoaimma eará doarjjabálvalusaid resurseren, main gielda vástida, lea veadjemeahttun, jos rivttesáigásaš informašuvdna ii leat fidnemis oahppifuolahussii gullevaš doaibmiin. Resursavátni ii maiddái sáhte leat ágga dasa, ahte man nu bálvalusa ordnenovddasvástádus sirdojuvvo eret gieldda guovllus. Prinsihpas Ohcejoga gieldda doaibmit leat leamaš oalle duđavaččat oktasašbargui buresveadjinguovlluin oahppifuolahusa oasil. Fuolla goit lea ovdamearkka dihte sierralágan doarjjabálvalusaid ordnemis, nugo skuvlapsykologa, doaibmaterapiija, hállanterapiija ja fysioterapiija.

Áššit, mat laktásit buresveadjinguovllu mátkebálvalanguovddášdoibmii, leat maiddái ovdamearka das, ahte gielddain eai leat čađahuvvon ráđđádallamat dahje rahppon mátkebálvalanguovddáža doaibmamálle gieldadásis ja vejolaš váikkuhusat jogo táksefitnodatdoalliid dillái dahje áššehasa oažžun bálvalussii. Ohcejoga gielda lea erenomáš fuolas dan molssaeavttus, ahte báikkálaš dásis vuojihanbálvalusaid buvttadeaddjit eai beasa soahpamuššii buresveadjinguovlluin. Dán dilis gieldda ássit, geain livččii vuoigatvuohta ovdamearkka dihte nu gohčoduvvon sode-sáhtuide, eai oaččo iežas gielddas dán bálvalusa, muhto baicce sáhtuid vudjet Lappi gielddaid eará fitnodatdoallit.

Fuolastuhtti áššin gielddas atnet maiddái sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid sierraneami. Dát oidno earet eará nu, ahte gieldda olbmuide lea eahpečielggas dat, gii dikšu ja maid dikšu, gii vástida bálvalusrávvemis, rehketbearramiidda guoski eahpečielggasvuođain, bálvalusdárbbu árvvoštallamis jna. Lahkoneaddji geasseáigi buktá fuola maiddái bálvalusaid ordnema ektui. Gielddaide galgá boahtit buriin áiggiin diehtu das, mo luopmoáiggiid doaimmat leat ordnejuvvon.

Ohcejoga dearvvasvuođaguovddáža seaŋgaossodaga boahttevuođas leat beaggán máŋggalágan ságat dan heaittiheames doaimmaid ođđasit ordnemii. Maŋit molssaeaktu lea buorre ja vurdojuvvon nuppástus, muhto dásge lea dehálaš váldit vuhtii guhkes gaskkaid sihke sámegiela ja -kultuvrra. Berre váldit vuhtii, ahte lohpebáikkit gávdnojit, vai ovdamearkka dihte mieđuštandikšodilis oapmahaččat eai dárbbaš mátkkoštit eará gielddaide iežaset lagašolbmo lusa ja ahte dikšu ja fuolaatnin lea vejolaš maiddái sámegillii. Lassin galgá váldit vuhtii akuhttabuohcciid oanehisáigásaš divššu

vejolašvuođa Ohcejogas, dasgo dál ovdanbukton málliid mielde seaŋgabáikkiid ovttaáigásaš geahpedeapmi Avvila seaŋgaossodagas dagaha Anár-Ohcejohka -guvlui veagal dili, mas buohccidorvvolašvuohta riskerejuvvo ja olbmot eai leat dásseárvosaš sajádagas dikšui beassama ektui. Ohcejoga gielda maid muittuha, ahte oktasašbarggu Norggain berre ovddidit rádjeguovllus, ii dušše dalle go lea gažaldat olbmo heakka uhkideaddji dilis, muhto baicce iešguđet sode-bálvalusaid fitnašuvvama ektui.

Seaŋgaossodaga profiilla nuppástusa oktavuođas ságastallama vuolde lea leamaš maiddái ruoktobuohcceviessomálle, mii buvttášii bálvalusa olbmuid ruovttuide. Dát gáibida goit resurssaid ja boktá fuola bálvalusaid jotkkolašvuođas, jos čeahpes bargoveaga ii bastte rekryteret ja čatnasahttit Ohcejoga gildii. Ruoktobuohcceviessomálle ii oaččo váikkuhit buohccedivššárresurssaide negatiivvalaččat ja ođđa málle hábmemis gielda bivdá váldit vuhtii oalle guhkes gaskkaid ja doaimmaid vejolaš ovttaáigásašvuođaid.

Sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa sihke gádjundoaimma ođastus ja nuppástus gielddaid bálvalusbuvttadeamis buresveadjinguvlui lea leamaš stuoris. Ohcejoga gielda hálida leat mielde dán nuppástusas, mii addá vejolašvuođa eallinvuoimmi nannemii, jos nuppástus lihkostuvvá. Nuppástusa ollašuhttin gáibida dáláža ektui buoret dialoga ja oktasaš oppalašgova dálá dilis. Berre váldit vuhtii, ahte gieldda olbmuid dorvvolašvuođa galgá dáhkidit. Dorvvolašvuođa mearkkašupmi boahtá ain čielgasabbot ovdan dálá máilmmidilis.

Bálvalussurggiid dásis lea buorre guorahallat, mo dálá dilis beassá ovddosguvlui. Gieldda ássiin lea vuoigatvuohta sidjiide gullevaš bálvalusaide ja lagašbálvalus galgá leat lagašbálvalus. Gieldda ja buresveadjinguovllu oktasašbargu lea hui dehálaš guktuid oassebeliid dáfus. Dát boahtá čielgasit ovdan maiddái, go geahčada sode-giddodagaid doaibmasajiid. Lea dehálaš, ahte ráđđádallamat dáin giddodagain čađahuvvojit báikkálašdásis ja ná lihkus orru maiddái geavvamin.

Päivi Kontio

Gielddahoavda