Päivi Kontio álggahii Ohcejoga gielddahoavdan: “Háliidan ovddidit ilolaš bargama vuoiŋŋa”
23.1.2024
Päivi Kontio lea otne maŋŋebárgga álggahan Ohcejoga ođđa gielddahoavdan.
Vaikke bargu lea Kontioi ođđa, de leat gieldda doaibmasuorggit sutnje juo hui oahppásat. Ođđa gielddahoavda lea ovdal bargan earret eará Ohcejoga buresveadjinhoavdan, dikšobarggu hoavdan ja vd. vuođđodorvohoavdan. Kontio oaidná, ahte su ovddit bargohárjánupmi ja viiddes dovdamuš báikkálaš guovllu birra leat stuorra ávkin maiddái gielddahoavdda barggus.
– Lea buorre, ahte diehtá ja dovdá áššiid. Ovddit gielddahoavdda buori barggu dihte gielddas leat stuorra vuordámušat mu ektui, dan in šiitte. Mis leat ollu áššit, main ferte atnit fuola. Dat, man sáhttá divvut, divvojuvvo, muhto muđuid geahččat ovddosguvlui.
Dehálamos áššin gieldalaččaid buresveadjin
Ohcejoga váldostivra válljii Päivi Kontio gielddahoavdda doibmii skábmamánus 2023. Válljen dahkkui masá ovttamielalaččat, go áirasat jienastedje su virgái jienaiguin 12–3.
Kontio lea eret Helssegis, ja son fárrii bearrašiinnis Ohcejohkii 2013. Sus lea hálddahusdiehtagiid magistara skuvlejupmi, ja son lea ovdal bargan earret eará Norggas buohccedivššárin ja Finnairis skuvlejeaddjin ja iešguđegelágan áššehasbálvalanbargguin.
Olbmuid buresveadjimii gullevaš áššit leat álo leamašan lahka Kontio váimmu. Daidda son háliida bidjat návccaid maiddái gielddahoavdan.
– Gieldalaččaid vuođđobálvalusat leat máilmmi dehálaččat. Vaikke dat leat divrasat gildii, de dat leat eallineaktu. Dat láhčet vejolašvuođa maid ovdamearkka dihte bálvalit lassáneaddji turismma ja ođđa mánnábearrašiidda fárret deikke. Mii galgat gávdnat vugiid, maiguin fidnet deikke ođđa ássiid ja dan bokte bissovašvuođa, Kontio deattuha.
Buorre bargama vuoigŋa veahkeha, ekonomalaš dilli goazaha
Ohcejoga gieldda nana bealit leat Kontio mielas erenomážit buorre bargama vuoigŋa ja sámegielat kulturbálvalusaid ovddideapmi njunnošis.
– Ohcejoga gielddas áššit ođasmahttojit máŋga doaibmasuorggis, ja dat lea buorre. Mis leat ovdamearkka dihte ollu buorit prošeavttat, ja sávan daid buktit bohtosiid, mat báhcet bissovažžan min árgii.
Rašes beallin gielddahoavda oaidná dan sadjái hástaleaddji ekonomalaš dili ja ámmátdáiddolaš bargiid vátnivuođa.
– Áššiid galggašii ovddidit ja fievrredit viidásit, muhto váttis ekonomalaš dilli mearrida dihto rámmaid. Galgá leat oppa áigge ovtta lávkki guhkkelis ja aktiivvalaččat čuovvut, mii máilmmis, Suomas ja eará gielddain dáhpáhuvvá.
– Mii galgat maid gávdnat vugiid, maiguin mii sáhttit rekruteret ámmátdáiddolaš ja guovttegielat bargiid. Mii eat sáhte min gielddas luohttit dasa, ahte olggobealdahkki, ovdamearkka dihte Lapha, okto nákce rekruteret midjiide sáme- ja suomagielat dikšunbargiid. Maiddái gielda ferte leat aktiivvalaš áššis, vai bálvalusat seilot.
Iežaset hástalusaid buktet maid sihke riikkadási ja globála nuppástusat.
– Ovdamearkka dihte BE24-ođastus oidnogoahtá maiddái gieldda barggus. Maiddái vuođđobálvalusaid seailun dáppe ja ovttasbargu buresveadjinguovllu ja Norgga rádjegielddaiguin leat dehálaččat, smiehtada Kontio.
Vuordimis leat dáhpáhusat, mat buktet gieldalaččaid oktii
Vaikke vuordimis leat leamašan sihke unnit ja stuorit hástalusat, de ođđa gielddahoavddas lea buorre ja ráfálaš dovdu álggahit ođđa barggus.
Päivi Kontio háliida buktit gieldalaččaid eanet oktii earret eará servodatlaš dáhpáhusaid bokte.
– Mii leat plánen gieldalaččaide deaivvademiid, ja ovdamearkka dihte loahppajagi 2023 vuosttas háve miehtá gieldda ordnejuvvon buresveadjinbeaivvit joatkašuvvet. Háliidat doalahit oktasaš deaivvademiid ja ovddidit ilolaš bargama vuoiŋŋa. Siktet ovddosguvlui, ášši háválassii, Kontio gávnnaha ja mojohallá.
Sáhtát lohkat Päivi Kontio jurdagiid eanet ovdalis almmustahtton Ohcejohkalaččaid eallin -muitalusráiddu artihkkalis.