Pekko Rauhala: Mátki dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođa guvlui

Mii leat bargamin buot Ohcejoga gieldda beaiveruovttuin, vuođđoskuvllain ja Ohcejoga Sámelogahagas doaimmalaš dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođaplánaid. Dát lea láhkageatnegahtton plánat, maid oahpahusa ordnejeaddji galgá fuolahit. Barggu meroštallet guokte guovddáš lága. Dásseárvolága mielde dásseárvu mearkkaša sohkabeliid gaskasaš dásseárvvu. Ovttaveardásašvuođalága ulbmilin lea fas dorvvastit ovttaveardásaš meannudeami ja eastit vealaheami, mii vuođđuduvvá olbmo persovnnalaš iešvuođaide. Dát iešvuođat leat earret eará ahki, eatnigiella, seksuála sodju ja doaibmahehttejupmi.

Ovdalis namuhuvvon doaibmaplánaid čállin ovdána nu, ahte álggus čielggadit, mo dilli vásihuvvo dál. Dán giđa maŋŋá ovdánahttigoahtit vugiid, maiguin dili sáhttá buoridit. Doaimmat árvvoštallojit, vai daid sáhttá ovddidit. Njukča- ja cuoŋománus mii leat gieđahallan ja dahkan čielggademiid buot ovttadagain nu, ahte máná ahkedássi váldojuvvo vuhtii. Beaiveruovttuin mii bargagoahtit ja ovdánahttigoahtit áššiid juo cuoŋománu áigge. Skuvllain ja logahagas ovdánahttinmuddu lea eanáš borgemánus.

Dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođa doaibmaplánat leat almmolaš áššebáhpárat. Gárváneami maŋŋá borgemánus dat laktojit mánáid ja nuoraid buresveadjinplánii ja lassin doaibmabáikkiid plánaide. Lea dehálaš, ahte ovddidanplánat eai báze dušše báhpáriid gaskii. Mii gárvvisteimmet plánaid konkrehtalaš hápmái, vai dat sajáiduvaše beaiveruovttuid ja skuvllaid árgabeaivái. Nuppástusaid váikkuhusaid árvvoštallat láhkageatnegahtton vugiin, eanemustá golmma jagi gaskkaid.

Ohcejoga nana bealli ovttaveardásašvuođa ovddideami dáfus lea buorre diđolašvuohta ovdamearkka dihte gielaid máŋggaláganvuođas. Čielggademiin leat jearran oahppiin ja váhnemiin gažaldagaid earret eará dan birra, leago oahppi gártan vásihit unohis láhttema ovdalis namuhuvvon giela dahje ovdamearkka dihte sohkabeali vuođul. Gažaldagat leat vuođđuduvvan Oahpahusráđđehusa dásseárvojearahallamii ja Ráfibajásgeassininstituhta (Rauhankasvatusinstituutti) Teflon-testii. Juohkehaččas lea iešmearridanvuoigatvuohta iežas identitehtii, eatge mii vealttakeahttá sáhte oaidnit nuppi vuođđooainnu, doaibmahehttejumi dahje vásihuvvon sohkabeali su bajiloainnu vuođul.

Go mii hállat sohkabealleidentitehta birra, de dat ii mearkkaš, ahte sohkabeliid galggašii šiitit dahje ahte geange ii livčče šat lohpi gohčodit nieidan dahje gándan. Sáhka lea diđolašvuođas: Navditgo mii áššiid nuppiid birra, maiguin mii gohčodit sin, vai gohčoditgo mii nuppiid dakkár vugiin, go sii ieža sávvet?

Dát lea proseassa, mas mii oahppat lasi geažos áigge. Mii leat ožžon máhcahaga earret eará das, ahte jearahallamat eai ollásit vástit daid diliid, mat dáppe leat. Oppalaččat jearahallamat, mat dahkkojit olles Suoma guovllus, eai ovdamearkka dihte vástit dan duohtavuođa, ahte skuvlamátkkit soitet leat máŋgalogi kilomehtera guhkit dahje hoavda lea badjelaš čuođi kilomehtera mátkki duohken doaibmabáikkis. Dán dihte jearahallamiin lea leamašan sadji čállit friija, vai mii sáhtášeimmet váldit buot vejolaš geahččanguovlluid vuhtii.

Ovttaveardásašvuođa geahččanguovllus juohke ovttaskas olbmo jienas lea mearkkašupmi. Dili sáhtášii veardidit valáštallangietti geahččiidbáikái, mas eará geahččit leat guhkit ja oidnet dan dihte iežaset báikkis valáštallangietti áiddi badjel. Geahččiid joavkkus lea goittotge okta, gii ii ole oaidnit valáštallangietti áiddi badjel. Lea vuoiggalaš ordnet sutnje aládasa.

 Prošeaktabargi Pekko Rauhala.