Kunnan maine on kilpailukyvyn edellytys – millaista mielikuvaa sinä luot Utsjoesta?

Kuvitellaan että olet hankkimassa uutta puhelinta. Todennäköisesti valitset sen tuotteen jonka maine miellyttää sinua enemmän, vaikka jonkin toisen mallin tekniset ominaisuudet ja käytettävyys voisivat olla jopa paremmat. Maine on mielikuvien, tietojen ja kokemusten summa, ja se on kokijan kannalta aina totta. Maineen perusteella tehdään päätöksiä. Maineen sijasta voidaan puhua myös imagosta tai brändistä. Kuntamaine on se, miten ihmiset näkevät, kokevat ja ymmärtävät kunnan.

Kunnan mainetyö on laaja kokonaisuus, joka muodostuu teoista, viestinnästä ja luottamuksen rakentamisesta. Mainetyössä hahmotetaan kunnan identiteettiä, kulttuuria ja päämääriä, ja siten se kytkeytyy myös kunnan strategiaan. Strategia taas on kunnan suunnitelma, jossa määritellään haluttu päämäärä ja keinot, joilla päämäärään päästään. Utsjoen tällä hetkellä voimassa oleva kuntastrategia on laadittu vuonna 2017 ja se on luettavissa kunnan nettisivuilla.

Strategia on tekoja, maine on tekoja

Jos kunnan identiteetti ei näy strategiassa, strategiaa ei välttämättä koeta omaksi ja silloin se ei myöskään ohjaa toimintaa. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa: onko pystytty yhdessä päättämään mitä haluamme? Ymmärtävätkö kaikki strategian ytimen? Pystyykö kunnan virka- ja luottamushenkilöstö kertomaan strategiset painopisteet? Ohjaako strategia kuntalaisten toimintaa?

Järjestelmällinen maineen rakennus ei ole pelkkää ulkoista viestintää, vaan myös sisäistä johtamista. Työntekijät ovat jokaisen organisaation kuva ulospäin. Toiminta vaikuttaa maineeseen: henkilöstön tyytyväisyys, esimerkiksi selkeät roolit jotta henkilö tietää mitä tekee ja miksi, nostaa motivaatiota. Suurempi motivaatio johtaa korkeampaan sitoutumiseen. Sitoutuminen edistää kasvua, jonka seurauksena palvelutaso nousee. Tämä taas näkyy parempana asiakastyytyväisyytenä. Tyytyväinen asiakas – tai asukas – kertoo mielellään hyvästä kokemuksestaan eteenpäin, jolloin maine paranee. On myös oleellista muistaa, että jokaisen organisaation jäsenen – kunnan tapauksessa virka- ja luottamushenkilöiden – sanat ja teot, tai sanattomuus ja tekemättömyys, vaikuttavat koko organisaation maineeseen.

Miksi maineella on väliä?

Siksi koska sillä on valtavasti arvoa. Bränditohtori Seppo Rainiston mukaan hyvin rakennetun maineen arvo pienissäkin kunnissa on kymmeniä miljoonia euroja, jopa enemmän. Vetovoimaisen maineen tuottamia täsmällisiä euromääriä voi olla vaikeaa laskea, mutta nykyisten ja uusien yritysten kuntaan tekemät investoinnit, niiden myötä syntyvät uudet työpaikat, ja asukkaiden maksamat verotulot ovat kunnalle elintärkeitä. Mainetta ei pitäisikään ajatella kunnan kilpailukyvyn tuloksena, vaan sen edellytyksenä.

Kuntamaineen rakennus itsessään ei vaadi suuria investointeja, eikä mainetta edes voi rakentaa pelkästään rahalla. Maineen rakentaminen ei ole yhden vaalikauden juttu vaan se vaatii aikaa, vuosia tai jopa kymmeniä vuosia. Maine rakennetaan johdonmukaisesti tekojen ja toimintojen kautta. Kunnalle luonteva ja tunnusomainen identiteetti on vaikeasti jäljiteltävissä. Siksi se on etu, kun kilpaillaan uusista investoinneista, yrityksistä, työntekijöistä, asukkaista ja matkailijoista.

”Tekemisen meininki” ja miten se syntyy

Ei riitä, että kunnan julkinen puoli sitoutuu mainetyöhön, vaan mukaan tarvitaan myös alueen yritykset, yhdistykset, sekä tietysti kuntalaiset. Maineen rakentamisessa tulisikin miettiä millaiseen tarinaan ihmiset halutaan mukaan, ja miten ihmiset saadaan jakamaan tarinaa muille. Halu jakaa, ja kertoa tarinaa eteenpäin kumpuaa yhteisistä kokemuksista, teoista ja yhteisöllisyyden tunteesta. Tässäkin kohden korostuu yhteistyön ja yhdessä tekemisen merkitys. Tekemisen meininki syntyy muun muassa yhteisestä päämäärästä, sisäisestä motivaatiosta, innostuksesta, sitkeydestä, tekemisen halusta, rohkeudesta kokeilla uutta, merkityksellisyyden kokemuksesta, ja luovuudesta.

On yleisesti tiedossa, että me Utsjoella tarvitsemme parempaa veto- ja pitovoimaa, uusia kuntalaisia, uusia investointeja, monipuolisen elinkeinorakenteen, lisää elinvoimaa. Nämä tuovat kuntaan tuloja, jolloin saadaan parempia palveluita ja parempaa kuntalaisten hyvinvointia – jotka edelleen lisäävät veto- ja pitovoimaa. Syntyy positiivisten vaikutusten kehä. Sen aikaan saadaksemme me tarvitsemme vetovoimaisen maineen, ja sen rakentamiseen jokainen meistä voi vaikuttaa.

Kunnan maine kumpuaa paikallisesta luonteesta ja se on rakennettu yhdessä kunnan parhaiden asiantuntijoiden, eli kuntalaisten kanssa. Kunnan maine heijastaa kunnan identiteettiä, ja siksi juuri asukkaat ovat sen uskottavimpia lähettiläitä. Hyvään maineeseen tarvitaan hyviä tekoja, hyvää viestintää ja hyviä kokemuksia. Maine syntyy kohtaamisissa, joista muovautuu tarinoita ja mielikuvia. Millaista tarinaa sinä kerrot Utsjoesta kohdatessasi ihmisiä, postatessasi someen, tai kommentoidessasi muiden julkaisuja?

Utsjoen kunnassa on meneillään useita hankkeita, joiden päämääränä on elvyttää tekemisen meininki ja lisätä alueen elinvoimaa. Voit lukea hankkeista lisää täältä. Myös viestintään ollaan panostamassa aiempaa enemmän. Tulevan vuoden aikana tullaan myös käymään laaja-alaisia keskusteluita Utsjoen tulevaisuusvisioista ”tulevaisuusfoorumi” -teemalla, ja kuntastrategia tullaan muuttuneen toimintaympäristön vuoksi päivittämään jo vuonna 2023.

Lisätietoja:

Taru Lindell
Projektipäällikkö
uKoordinaatio -hanke
+358 40 154 3649
taru.lindell@utsjoki.fi