Kunnanjohtajalta: Pohjoisen merkitys kasvaa

Käväisin Helsingissä maanpuolustuskurssilla ja edunvalvonta-asioilla. Edessä näyttäisi olevan jo toinen Tenon lohestuskieltokesä, mikäli eduskunta hyväksyy käsittelyssä olevan hallituksen esityksen. Lohestuskielto on viemässä talousalueelta jo toistamiseen viiden miljoonan euron tulot.

Tilanne on Utsjoen kunnan asukkaiden ja kunnan talouden kannalta kestämätön. Toivonkin, että edes lyhytaikainen lohen perinnekalastus sallittaisiin ensi kesänä. Toivon myös, että valtiovalta kuulee avunpyyntömme pikaisen tukipaketin valmistelun käynnistämiseksi.

Etelässä oli ministeritapaamisten ohella aikaa ajatella Lapin ja pohjoisen Suomen merkitystä laajemminkin. Lapin merkitys kasvaa koko Suomen näkökulmasta Euroopan muuttuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Lapin maakunnan rooli ja merkitys logistisena käytävänä länteen ja pohjoiseen on muuttunut ratkaisevalla tavalla koko maan huoltovarmuuden näkökulmasta. Mahdollisessa Suomenlahden satamien häiriötilanteessa ainoat maanteitse tapahtuvat tavaraliikenteen kuljetusreitit kulkevat Ruotsista ja Norjasta Suomeen pohjoisen kautta.

Koko maan turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta onkin syytä panostaa aivan uudella tavalla Lapin väyläverkon kehittämiseen ja nykyisen verkon ylläpitoon. Tämä varautuminen ei valitettavasti näy riittävällä tavalla valtion väyläverkon investointiohjelmassa vuosille 2023–2030, johon Väylävirasto juuri pyysi lausuntoja. Lapin maakunnan infratarpeet ovat valitettavan ohuesti edustettuina hankeohjelmassa. Kehotimmekin valtiovaltaa arvioimaan Lapin maakunnan saavutettavuutta koko Suomen näkökulmasta uusin silmin.

Utsjoen kunta pitää tärkeänä pohjoismaisen liikenne- ja logistiikka-alan yhteistyön tiivistämistä, jotta valtioiden olisi mahdollista tehdä tiiviimpää infrasuunnittelun yhteistyötä kasvavien valtioiden rajat ylittävien liikennevirtojen tarpeisiin. Erityisesti Norjassa ja Ruotsissa käynnistyneiden ja käynnistyvien valtavien kestävän kasvun investointien imuun olisi Suomestakin syytä luoda katse.

Lapin kauppakamari julkaisi helmikuussa selvityksen Barentsin alueen investointipotentiaalista, joka on peräti 178 miljardia euroa. Investoinneista 86 miljardia kohdistuu teollisiin hankkeisiin, 50 miljardia energiahankkeisiin, 34 miljardia infrastruktuurihankkeisiin, 4 miljardia matkailuun sekä 6 miljardia euroa muihin hankkeisiin.

Pohjois-Suomen investointien kokonaisuus on selvityksen mukaan 47,1 miljardia euroa. Tästä kokonaisuudesta Lapin investointikokonaisuus seuraavalle noin kymmenelle vuodelle on 17,9 miljardia euroa.

Lapin omien hankkeiden lisäksi Norjan ja Ruotsin alueella muutaman sadan kilometrin etäisyyksillä tapahtuu merkittävää taloudellista kasvua. Yhdyn Lapin kauppakamarin ja Lapin liiton näkemykseen, jonka mukaan Suomessakin on aika herätä lähialueiden investointien mittaviin vaikutuksiin.

Tarvitsemme pohjoisessa rajat ylittävän yhteisen teollisen strategian. Yhteisellä teollisella strategialla voidaan varmistaa mahdollisimman suuri vaikuttavuus, kunkin alueen toisiaan tukevat erikoistumisalat ja synergiaedut. Lisäksi on tärkeä käsitellä työvoiman saatavuuskysymyksiä ja maiden välistä logistiikkaa yhdessä.

Pohjois-Suomen yrityksillä on valtava potentiaali osallistua Ruotsin ja Norjan investointeihin omilla vahvuusalueillaan. Logistiikan ja infran tulee mahdollistaa sujuva tavaroiden ja ihmisten liikkuminen Lapissa ja rajojen yli. Se on koko maan etu.

Taina Pieski, kunnanjohtaja

Kirjoitus on julkaistu myös Inarilaisessa 11.5.2022.